sunnuntai 18. toukokuuta 2014

243: Luokkaretkelle!

Suuntana Helsinki näin ysiluokan päätteeksi. Lähden siis luokkaretkelle ja kunhan sieltä palailen, päivittelen tännekin sitten heti sekä minun että Mossen kesä/kevätkuulumisia! :)

See ya!


torstai 1. toukokuuta 2014

242: Mosse täytti viisitoista!

27.4.2014 oli se päivä, kun Mosse täytti viisitoista vuotta! Synttäreiden kunniaksi Mosse sai kasan porkkanoita ja omenaa, joista se niin kovin nautti. Vielä Mosse osaa olla hassu varsavauva, välillä saa ihme hepuleita ja luulee olevansa laukkahevonen. Välillä Mossella on sellaisiakin päiviä, ettei millään jaksa työnteko kiinnostaa. Kaikesta huolimatta Mosse on edelleen se sama hevonen, mihin tutustuin ensimmäisestä päivästä lähtien. <3

Blogin päivittelyssä vierähtikin taas tovi... No, kevät ilmaantui tännekin ja kenttäkin suli. Se ihana tunne, kun onkin taas iso hiekkalaatikko missä leikkiä! Ensimmäistä kertaa talven jälkeen pääsimme menemään kunnollisella pohjalla. Mosse sai piehtaroida hiekassa sydämensä kyllyydestä lämpimän auringon paisteessa, yhdessä pääsimme taas aloittamaan treenaamisen. Ratsastuksella ja juoksutuksella se homma taas aloitettiinkin, eikä Mossekaan ole tuntunut pistävän pahitteeksi, vaikka onkin taas työntekoon joutunutkin. Vaan tätä luksusta kestikin parisen viikkoa, kunnes iski takatalvi. Lunta tuli liioittelematta yli 20 cm, liki 30. Lämpötilatkin laskivat hitusen pakkasen puolelle. No, aurinko paistaa ja on kaunis sää, parhainta parhain hiihtokeli. Mutta nyt kun on toukokuu! Kuulemma ei tämä uusi lumi pysy maassa viikkoa kauempaa, mutta silti...

Hetki sitten maisema oli vielä tämän näköinen, viime maanantaina itse asiassa, ja nyt...

... näyttää se tältä!
Silloin vielä sulan kauden aikaan ehdimme käydä Mossen kanssa pienellä kävelylenkilläkin vähän matkaa tiellä ja sekä myös pienellä sivutiellä, kun tietkin olivat sulat. Mosse-poika taisi olla vähän innoissaan, sillä ensimmäinen auto, joka tuli takaapäin, aiheutti Mossessa kunnon säpinät ja hevonen päätti loikkia keskellä tietä ja hyppiä pystyyn. Pahimmoilleen oltiin sellaisessa kohdassa, missä ei ollut risteystä, joten jouduimme kävelemään vähän matkaa hevonen pomppien ja auto hiljaa tuli perässä, ennen kuin uskalsi ohi kun väistimme hevosen kanssa ensimmäiseeen risteykseen mikä tiellä tuli vastaan. Lähinnä hävetti vain hevosen käytös autoilijan puolesta, onneksi oli siltikin fiksu kuski joka älysi odottaa tilannetta kauempana. Muuten kyllä nauratti, taisi olla Mossella kevättä rinnassa. Siinä se sitten matkan varrella rauhoittui, eikä enää välittänyt autoista ollenkaan entiseen tapaansa. :D

Tuoreita kuvia nykyisestä lumimaisemasta! "Hei, oisko sulla vielä sitä porkkanaa jäljellä?"