078: Ei sovi hirvenmehtuut meidän hevoselle...

Videolla äänet eivät kuulu niin selvästi ja kovaan ääneen, mitä ne todellisuudessa oli...

Joo-o, tänään oli kyllä hevosen näkö kannalta semmoinen päivä, että huhhuh! Kuten otsikosta pystyitte jo huomaamaan, on se hirvenmetsästys jo alkanut. Tänä aamuna, olisiko joskus yhdeksän aikoihin ollut, alkoi kuulumaan ääniä lähitienoon metsistä. Eli, äänten aiheuttajana oli tietysti iso hirviporukka (siis metsästäjät) joilla oli ajo päällä. Ihmiset huutelivat joka ilman suunnasta ja mitä lie torvia sitten ne soittivatkaan siellä. Kuulosti oikein karnevaali meiningiltä, ja sitähän se taisikin olla. :D

Jos joku ehti ajatella jo, että miten ihmeessä kukaan voi tulla näin lähelle hirviä ampumaan, niin ei hätää. Eivät he ammukaan, kyllähän ne hirvimiehet ja naiset ovat ottaneet selvää missä asutusta on ja kyllä he kaikki säännöt tietävät. Esim että tielle päin ei saa ampua ikinä, edes metsätielle missä ei olisi liikennettä. Mutta sitä ei kai ole kielletty, että jahtiporukka ohittaisi tarpeeksi kaukaa asutusta. Juuri niin kuin tänään kävi, vaikka siis eihän he olleet edes niin lähellä, että oltaisiin nähty mitään, mutta kyllä ne huudot, äänet ja puhumiset omiinkin korviin asti kantautui.

Eli, Mosse ei pitänyt "karnevaaleista" yhtään. Se oli aivan levoton, juoksi tarhassaan ravaten ja laukaten ja kuunteli ihmeissään. Piti minullakin olla ulkona jonkin aikaa ja koittaa rauhoitella hevosta, mutta eihän se varmaan edes minua hoksannut. :D Ei Mosse silti vauhkona ollut, ei ollut yhtään sen oloinen, että olisi juossut tarhoista läpi tms. Mutta ihan liioittelematta, Mosse on ollut levoton siitä asti melkein koko päivän ja kävellyt tarhassaan sen oloisena. Mossella oli tänään vapaapäivä, muttei se kyllä enempää liikutusta tälle päivälle olisi enää tarvinnutkaan, kun on itse itsensä jo monta tuntia laitumella ja tarhassa ollessaan liikkunut. Mutta olen ihan varma, että Mosse on jo yhtä rauhassa huomenna mitä yleensäkin!

077: Wunderbaum, syksy 2012

Sain kunnollisen intouden puuskan alkaa editoimaan videoa, tässä lopputulos! :D Video koostuu muutamista kuvaamistani pätkistä tältä syksyltä. Itse ainakin pidän videosta kokonaisuudessaan ja musiikin kanssa videossa on jotenkin ihana tunnelma. :) Mitäs te pidätte?

076: Kaksi uitettua koiraa sateessa

Tänään oli todellinen sadepäivä, oikeastaan koko päivän satoi melkein kaatamalla! Mosse parka oli koko päivän seissyt sateessa, kunnes tulimme äitin kanssa kotiin ja lähdimme ulos tallihommiin. Laitoimme pihattoon heinäverkon ja talutin Mossen sinne. Mosse oli ensin lähdössä pois, mutta hoksasikin, että täällähän oli heinää eikä satanutkaan, joten Mossukka jäikin syömään pitkän aikaa heiniä sisälle pihattoon. Onhan se mukava, että on paikka, missä ei tarvitse kastua. Äiti ja minä oltiin Mossen kanssa "tukena" siinä pihatossa. Mosse kun ei pelkää olla siellä pihatossa, mutta ei se vaan siellä tohdi pysyä. :D Joten, tänään Mosse taisi tehdä ennätyksen siellä ollessaan! Kuitenkin Mosse meni vielä ulos, mutta tuli takaisin pihattoon ja oli taas tovin siellä ennen kuin lähti takaisin ulos... No, edistystä kuitenkin.

Liikutuksen suhteen juoksutin Mossen liinassa se sama loimi päällä, mikä sillä oli koko päivänkin ollut. Se loimi on kyllä ihan mahtava! Vaikka niin märkää olikin, ei se loimi ollut kastunut kuin päältäpäin, joten Mosse oli loimen alta kuiva. Siksi juoksutinkin Mossen se päällä, kun en halunnut kastella raasua ihan litimäräksi niin kuin itseni kyllä jo ehdin kastella tallihommia sun muuta tehdessä... Liinaus sujui ihan hyvin, ja sitten vietiinkin Mosse jo sisälle talliin. Tänään Mosse meni karsinaan vähän aikaisemmin kuin tavallisesti, mutta kun ulkona satoi edelleenki kaatamalla ja vaikkei Mosse loimen alta märkä ollutkaan, oli ilmakin niin kylmä ja pohjoistuulinen ettei sitä enää viitsinyt ulos viedä. Huomennakin sataa joten se toinen fleecesadeloimi piti säästää huomiseksi kuivana...

Laitettiin Mosselle sen viininpunainen fleece loimi päälle karsinaan, kun jotenkin tuntui niin kylmäseltä. Kahdeksalta kävin kuitenkin antamassa Mosselle iltapöperöt ja otin loimenkin samalla pois, poju kun oli jo lämmittänyt tallia lämpimämmäksi omalla olemuksellaan. :) Mutta hyi tätä kylmää, koleaa ja sateista syksyä, en tykkää ollenkaan!

075: Kameran muisti loppui ja muuta löpinää

Tähän postaukseen liittyen muutama sananen. Kuten lupasin, aion tehdä ainakin yhden erikoispostauksen, todennäköisesti enemmänkin. Mutta pieni ongelma hommassa taas on... Nimittäin muutamat lukijat toivoivat sitä kunnon videopostausta, missä näette askareemme Mossen kanssa. Ilo mielin toteuttaisin tämän, mutta kameran takia se ei onnistukaan. :D Nyt on nimittäin kamerasta loppunut muistitila, ja videoita ei pystytä sillä tällä hetkellä kunnolla ottamaan. Ja kameralla on niin tuhottoman paljon videoita varmaan kolmen vuoden ajoilta, mutta mitään niistä emme ala poistamaan! Siellä on kaikki muistot rakkaasta Aatu arabistamme. <3 Joten, tässä pitäisi saada aikaan tehtyä jotain näille videoille, varmuuskopioida, polttaa levylle tms. Jotain! Kuvia kyllä pystyn ottamaan joten ei postaukset ihan tyhjiksi aina jää. :)

Vähän Mossen kuulumisia tältä päivältä; ratsastin pojun kentällä ja menin koulua. Alkutunnista lämmittelin Mossen normaalisti ja pikku hiljaa aloin kokoamaan hevosta ja pyytämään liikkumaan tahdikkaammin eteen päin ravissa. Tein muutamia ravinlisäyksiä. Mosse oli tänään todella reippaana poikana ja omaa moottoriakin löytyi. Tänään keskityin varsinaisesti laukka-käynti siirtymisiin. Eli, ratsastin laukkaa ja siirsin hevosen käyntiin täsmällisesti ja säännöllisesti kuitenkin vähän väliä mistä tahansa. Aluksi Mosse otti ravi askeleet laukan ja käynnin välillä, mutta sitten Mosse otti aina siirtymisessä kunnolla takajalat alleen ja tuli hienoja siirtymisiä.

Nyt illemmalla kun ennen kahdeksaa lähdettiin viemään hevosta talliin, oli minun ihan pakko antaa yksi omenan makuinen kurkkupastilli Mosselle kun menin hakemaan sen tarhasta. Mosse tykkäsi siitä aivan hirmuisesti ja olisi halunnut lisääkin. Kurkkupastilleista puheen ollen, minulla on nyt flunssa päällä ja olo on melko kaamea. Yritin helpottaa oloani syömällä muutamia litkuja mitä kaapista löytyi, kuten tervasiirappia lusikallisen sekä hunajaa lusikallisen ja söinpä yhden valkosipulinkynnenkin. Näiden pitäisi tepsiä flunssalääkkeenä... Ja itse asiassa ne tepsivätkin! Oloni oli vähän pidemmän aikaa hyvä, mutta nyt tuntuu taas että pöperöiden vaikutus on laantunut... Mutta, jospa tämä tästä helpottaisi!

074: Reipasta irtohyppyytystä + video!

Tänään päätimme kokeilla irtohypytystä Mossen kanssa, sitä kun emme ole Mossella vielä testanneetkaan, että mites se toimii ja yleensäkin irtojuoksuttaminen. Joten, aloin kantamaan estetolppia ja -puomeja kentälle.  Valmistin yksinkertaisen jumppasarjan tietyilla etäisyyksillä mitkä mittasin. Laitoimme myös kentän ja laitumen välisen kujan umpeen, ettei Mossukka sinne laukkaisi vauhdin hurmassa. :D

Harjasin Mossen hyvin tallissa ja laitoin kaikki suojat jalkoihin. Sitten oltiinkin jo valmiita ja talutin Mossen ulos kentälle, jossa taluttelin ja tein vähän alkulämmittelyjä Mossen kanssa. Eli siis ensin kävelimme, sitten ravasimme, jossa meinas oma kunto muka loppua kesken! Huhuh! Samalla tein vähän pysähtymisharjoituksia. Sitten alettiinkin jo tulemaan hyvällä vauhdilla esteille! Esteet olivat aluksi matalampia, mutta Mosse loikki kauhean kivasti yli esteiden, ja kauhealla vauhdillakin vielä!

Pikku hiljaa korottimme esteitä sitten ja laitoin Mossen tulemaan niitä kumpaankin suuntaan. Mosse toimi hienosti maasta käsin irtikin, esteet tultiin kivasti laukassa ja välillä pyysin Mossen jäämään ravaamaan ympyrälle minun ympärilleni. Ja Mosse oli aivan ihana, se ravasi nätisti pyöreällä ympyrällä minua kiertäen ja Mosse totteli muutenkin todella hyvin ääniapuja. :) Mosse piti muutenkin irtohypytyksestä, se oli jotenkin niin innoissaan ja tohkeissaan ja tykkäsi ottaa laukkaspurtit ennen esteitä ja niiden jälkeen. Lopputunnista purimme esteet ravipuomeiksi, jotka Mosse tuli sitten moneen kertaan ja kumpaankin suuntaan. Oikein tyytyväinen heponen oli liikutuksen jälkeen!

Ja loppuun vielä laitan muutaman kuvan, jotka tosin otin videoleikkeistä ja laatu on mitä on...

073: Syksyn sävyjä, kuvia!

Kunnon kuvapostauksen teille tähän laitoin, toivottavasti piditte kuvista! :) Itse ainakin sain täydellisen idean laittaa Mosse pihjalapuuhun kiinni ja kamera käteen! Mossen oranssi riimu sopi niin ihanasti puun lehtien väriin, oikein sävy sävyyn keskenään. Ja kuvista tuli ihan onnistuneitakin, Mosse ihanana hörökorvana. Otimpa sitten vielä laitumellakin muutamat kuvat pojusta. Loppuun vielä muutamat muokatut versiot. :)

Tämmöinen lyhtykin piti kuvata...

072: Avotaivutuksia sekä sulkutaivutuksia

Tänään Johannan tunnilla keskityimme - yllätys, yllätys, otsikkoon viitaten, avo- ja sulkutaivutuksiin. Sää oli tänään hyvin tuulinen, joten hyvä että kuulit kentän toiseen päähän Johannan äänen tuulenpuuskien välissä. :D No ei, kyllä sitä hyvin kuultiin ja tunti sujui oikein kivasti säätilasta huolimatta. Mosse vain alkutunnista kyttäsi tallista pois päin olevan kentän kulmia ja oli siellä päädyssä vähän jännittynyt. Mutta pian Mossenkin rentoutui eikä enää niin jännittänyt kulmiin ratsastaessa.

Alkuverkkojen jälkeen olimme pääty-ympyrällä, jossa haimme normaalia asetusta. Johanna piti samalla vähän teoriaopetusta ratsastuksesta. Mitä tehdään kun hevonen asetetaan? Kummalla ohjalla hevosta säädellään ja ohjataan asetettuna? Mikä on sisäpohkeen vaikutus? Ja näihin kaikkeen tiesin vastauksen Johannan tentatessa, jes hyvä minä! Itse olen ainakin opiskellut teoriassa ratsastusta hyvin...

Ympyrätyöskentelyn jälkeen aloimme tekemään sellaista harjoittelua, että tultiin keskihalkaisijalle ihan pienessä asetuksessa ilman, että hevonen meni vähäänkään väistömäisesti, eli loivaa avoa. Tämä oli todella tarkkaa työtä, että sain Mossen menemään oikein. Ja välillä tuli täysin onnistuneitakin pätkiä! Pikku hiljaa treenaten alkaa sujumaan... Tämän jutun jälkeen teimme sitten loivaa avoa. Myöhemmin uralla teimme sulkutaivutuksia, ei mitenkään kauhean jyrkkiä mutta sulkuja kuitenkin. Pitkän sivun alussa teimme ensin voltin, josta jatkettiin sululla. Sulut onnistuivat hyvin, ja itse asiassa kaikki mitä tänään teimme. Ainoa vaan se, että näissä hommissa ratsastajalta vaaditaan paljon tarkkaavaisuutta ja keskittymiskykyä!

Lopuksi Johannan kanssa tarkistimme vielä uuden estesatulan sopivuuden tallissa ja Johannakin totesi satulan hyväksi. Eihän mikään satula ikinä korvaa mittatilauksena tehtyä satulaa, mutta tämä kyseinen estepenkki oli Johannankin mielestä ihan hyvä Mosselle ja Mossen selälle. :) Sillä siis hypimme tästä lähdin!

071: Uusi satula

Tähän tulokseen sitten tultiin - päätimme ostaa Mosselle estesatulan, jotta jatkossa myös esteiden hyppäämiset sujuisivat onnistuneesti isommissakin hypyissä. :D Mossen entinen omistaja Taru löysi heti samanlaisen satulan, mikä heilläkin oli käytössä Mossen kanssa. (En tiedä onko kyseessä juuri se sama satula mikä Mossella on joskus ennenkin ollut, tuskin...) Kyseessä on siis Pessoa Don Neco - estepenkki, käytetty sellainen, eli ei olla ihka uutta satulaa ostettu. Ja jo eilen tuli paketti postiin haettavaksi!

Satula oli aivan mahtava, todella hyväkuntoinen ja hienon näköinen, mustalla värillä ja 17" kokoisena. Mukaan otimme vielä panssarivyön sekä rintaremmi/martingaali yhdistelmän. Tänään sitten koeajoinkin kyseisen penkin. Sovittaessa satula istui hyvin Mossen selkään, ja niin uskoinkin, koska samallainen satula oli ennenkin ollut Mossen käytössä. Ei me varmaan muuten oltaisi uskallettu satulaa sokkona ostaa! Jalustimia ei ollut matkassa, mutta olihan meillä Aatun satulasta jäänyt jalustinremmit ja jalustimet, jotka ovat turvajalkkarit. Eli siis hyvä vaihtoehto esteille!

Tänään kannoin yhden esteen kentälle, vähän kuin testatakseni, minkälaista on hyppiä estesatulalla, sellaisella kun en ole ratsastanutkaan minun muistin mukaan koskaan ennen! Heti satulaan noustessani tuli tosi mahtava pomppufiilis verrattuna koulusatulalla hyppäämiseen, siinä kun ei helposti edes pääse kunnon kevyeeseen istuntaan. Mutta tällä satulalla pääsi ja oli niin helppoa olla kevyessä istunnassa ja tuntui jotenkin jännältä istua siellä satulassa ja nojailla mihin suuntaan tahansa, eikä mikään esim. satulantakakaari tullut eteen vastaan. :D Joten, hyvin olen iloinen tähän satulaan, nyt saadaan iloisin mielin pomppia esteitä.

Ratsastelut sujuivat hyvin, vaikkei paljon mitään tänään tehtykään. Alkutunnista lämmittelin Mossen kaikissa askellajeissa. Laukat nousivat kevyesti ja hyvin ravista sekä käynnistä. Sitten hyppäsin yhtä ristikkoa kumpaankin suuntaan, sitten äiti nosti esteen pystyksi ja lopputunnista vielä ristikoksi ja ihan lopusta puomeiksi joita sitten tulimme. Ja vielä satulasta, sillä oli oikeasti tosi hyvä hypätä! Tykkään! :)

070: 50 lukijaa!

Herranen aika sentään, tiedättekös, tajusin nyt vasta, että blogillani on 50 rekisteröitynyttä lukijaa! Tai tarkemmin ottaen 51 + kaikki muut anonyymit. Todella mahtavaa! Tuntuu ihan hullulta, että lukijoita on näin paljon, en olisi koskaan saattanut uskoa, että näin moni ihminen haluaisi seurata elämäämme, mutta niin se vain on. :)

Mutta, tämän kunniaksi päätin tehdä erikoispostauksen/postauksia! Ja nyt teidän tehtäväksenne jää antaa ideoita/ehdotuksia/toiveita siitä, mistä haluaisitte tietää tarkemmin meihin, eli siis minuun ja Mosseen liittyen. Toteutan ainakin takuuvarmasti yhden postauksen tai sitten teen listan kaikista toiveista ja alan kirjoittelemaan niitä pikku hiljaa... En tiedä varmasti vielä.

Joten, ideoita kehiin vain nyt!

069: Mukavaa kouluvääntöä

Tänään Johannan pitämä tunti oli mielestäni onnistunut koulutunti! Teimme melko paljon kaikenlaista, keskityimme pätkissä ja välikäyntien jälkeen eri asioihin. Heti alkutunnista lämmitelyiden jälkeen teimme pohkeenväistöä ensin käynnissä ja sitten ravissa kentän keskihalkaisijan alettua ensin oikeaan ja sitten vasempaan. Tämä oli hyvää alkulämmittelyä, jotka onnistuivat ihan hyvin. Tulipa muutama täysin onnistunutkin väistöpätkä!

Väistöjen jälkeen teimme laukkajuttuja, aluksi ihan vain nostoja ja siirtymisiä. Mosse tuntui heti laukatessa reippaalta ja laukkakin oli parempi laatuista. Laukatessa tein välillä pääty-ympyrän, sen jälkeen pitkälle sivulle laukan lisäys ja lyhyellä sivulla kiinni. Johannalla oli tarkoitus alkaa harjoituttamaan minulla vastalaukkoja, joten tämän äskeisen homman jälkeen aloimme sitä reenaamaan. Johanna kertoi ensin minulle käytännön asiaa, sitten ruvettiin töihin. Joten, ensin tein ympyrän, jonka jälkeen lähdin etenemään melkein kuin lävistäjää, mutta jyrkemmin ja jatkoin samaa laukkaa. Jos nyt mentäisiin oikealle kierrokselle vasemmassa laukassa, täytyi minun muistaa pitää laukka-avut juuri oikein päin, jottei Mosse laukkaa vaihtaisi, se kun tekee sen melko herkästi, jos ratsastaja tekee virheen! Mutta vastalaukka onnistui hyvin, teimme jopa pääty-ympyröitä vastalaukalla, eikä Mosse vaihtanut kuin kerran laukan oikeaksi toisessa suunnassa.

Laukkahommailujen jälkeen teimme avoja, ihan vain uralla toisella pitkällä sivulla. Kulman jälkeen pitkän sivun alussa teimme ensin voltin, halkaisijaltaan noin kahdeksan metriä, jonka jälkeen siirryimme uralle jo valmiina avo asennossa. Aluksi käynnissä, missä Mosse kyllä tuli avot hyvin, mutta oli vähän hitaanlaisempi. Joten ravissa avot sitten onnistuivatkin paremmin. Pitäisi vähän enemmän avojakin alkaa treenaamaan, oikeaan suuntaan avot onnistuivat helpommin kuin vasempaan! Mutta kyllä se siitä sitten alkaa sujumaan, kun vain harjoittelee ajan kanssa. :) Avojen jälkeen teimme vielä vähän laukaten loivaa kiemurauraa, eli vastalaukkaa haimme niilläkin pätkillä. Ja viimeinen kiemuraura tuli todella kivasti ja oikeanlaisilla ja sopivilla asetuksilla ja taivutuksilla! Mahtavaa!

Lopuksi otimme vielä väistöjä ravissa, tällä kertaa diakonaalilla, eli koko lävistäjällä. Mosse tuli väistöt pääsääntöisesti hyvin, välillä hevonen oli vähän vinona tai takapää meni edelle. Mutta kun itse hoksin, milloin hevonen kulki väärin, sain korjattua tilanteen. Ja kunhan raippa oli apuna pohkeen takana vähän herätellen, alkoi Mossekin ottamaan hyvät väistöt. Ravin vauhtikaan ei hiipunut.

Ja ihan lopuksi lopuksi otimme lävistäjän keskellä siirtymisen kolmen käynti askeleen verran ravista. Tämä ei ollutkaan niin helppoa, mitä olisi voinut kuvitella, Mosse nimittäin ei malttanut odottaa tarpeeksi ja lähtikin ravaamaan ennen aikojaan. Mutta aina kun onnistuttiin, sai Mossekin kiitoksen. :) Ja sitten aivan lopuksi kun oli jo loppukäynnitkin kyseessä Johannalla oli Mosselle namupala taskussa, jonka Mosse sai kun se oli tänään niin hienona ratsuna! Johannalla oli muuten oma koiransa auton kyydissä, Pekka-poika, dobermann rotuinen, jonka Johanna päästi vähän aikaa jaloittelemaan ennen kuin lähti. Mosse pitää niin hirmuisesti koirista, mutta Pekka on jo niin tottunut niihin, ettei se jaksanut tulla edes moikkaamaan Mossukkaa. Pekka merkkasi vähän reviiriä, söi heinää ja kävi lantalassakin... Voi, kuinka söpö ja ihana Pekka on luonteeltaan!

068: Heppailua vieraiden kanssa

Viikonloppuna lauantaina ja sunnuntaina meille tuli kylään vanhat tuttumme, äidin ystävä Pia ja tämän tyttö Iida. Ja tietenkin viikonlopun suunnitelmiin kuului heppailu, kuinkas muutenkaan! Lauantaina hoidimme Mossea porukalla, syötettiin Mosselle myös iso kourallinen mansikoita, ennen kuin haimme sen laitetttavaksi ratsastuskuntoon. Iidalla ja Pialla on myös oma poni, joten todellisia heppaihmisiä ovat hekin.

Kun saimme harjattua ja valjastettua Mossen, lähdettiin kentälle. Iida ratsasti ensin Mossella. He tekivät käynnissä ja ravissa melko paljon kaikenlaista. Paljon ympyröitä ja voltteja ja käynnissä pysähdyksiä ja peruutuksia. Loivia kiemura uria sekä lävistäjiä, missä haettiin vähän enemmän reippautta Mosselle. Iida kokeili myös laukkaa Mossella, ja vaikka laukannostot olivatkin hankala löytää, nosti Mosse kerran muutaman askeleen ajan laukan. :D Mosse kun on juuri sellainen hevonen, että se nostaa laukat vain, jos ratsastaja osaa tehdä sen JUST oikealla tavalla.

Iidan jälkeen Pia meni Mossen selkään ja hän teki melko lailla samoja asioita kuin Iidakin, jokseenkin hieman vähemmän aikaa. Myös Pia yritti nostaa Mossella laukat, muttei onnistunut! He kyllä osaavat nostaa laukat, heidän ponillaansakin kun ratsastavat, nousee laukat käynnistä. Mutta Mosse, Mosse on helppo, nöyrä ja rauhallinen työmyyrä, joka tekee kaiken mitä ratsastaja pyytää ja tekee oikein. Eli Mossella ei laukatkaan nouse, kun ratsastaja tekee asiat väärin. Pian ratsastelujen jälkeen käväisin itse äkkiä laukkaamassa Mossella vähän aikaa. Kaiken kaikkiaan Mossella oli mukavan rento työskentely päivä!

Iida ratsastaa. 

Pia ratsastaa. 

Sunnuntaina Iida halusi sitten ratsastaa Mossen ilman satulaa. Lähdimme joskus aamu kello kymmenen jälkeen hoitamaan Mossea, kauaa ei mennyt varustamisessakaan kun tarvitsi vain suitset laittaa. Kentällä Pia halusi testata Mossella ensin vähän maastakäsittelyharjoituksia, eli lähinnä pysähtymisiä, peruutuksia ja seuraamista kävellen/ravaten. Tämän jälkeen puntattiin Iida Mossen selkään ratsastelemaan! Nyt Mossella oli toinen rento päivä, Iida nimittäin ravaili ja käveli Mossen kanssa unohtamatta tietenkään kaikkia kiemuroita, voltteja ja ympyröitä. Mosse kulki niin ihanan rennon näköisesti ja varmasti Pia että Iidakin tykkäsivät Mossesta!

Mosse ja Pia.

Iida ja Mosse, sopivat sävy sävyyn yhdessä ja ratsastelut sujuivat hienon näköisesti! :)

067: Maijun valkut, toka päivä.

Kenkä saatiin kuin saatiinkin hyvin takaisin paikoilleen ennen kuin valmennukset alkoivat. Kannoimme äidin kanssa esteet ja tolpat kentälle hyvissä ajoin, jonka jälkeen äiti lähtikin hakemaan jo Maijua. Minä jäin hoitamaan, harjailemaan ja varustamaan Mossen ratsastuskuntoon! Harjasin Mossen putipuhtaaksi huolella, kun aikaakin oli. Jalkoihin laitoin Mosselle jännesuojat ja etukavioihin putsitkin. Kun sain Mossen sekä itseni kuntoon, lähdettiin kentälle. Säädin vain jalustimet estekuntoon, viimeisiin reikiinhän ne menivät. Sitten hyppäsin vain satulaan ja ehdin lämmitellä Mossen käynnissä ennen kuin äiti ja Maiju saapuivat.

Alkutunnista Maiju laittoi meille ihan vain ravimaapuomit joita tulimme useampaan kertaan. Myös korotettuja kavaletteja tultiin. Mosse nosteli kinttujansa hienosti, aina vain paremmin kun kertoja toistettiin. Välillä ei askeleet täsmänneet, jos Mosse tuli liian laiskassa ravissa puomeille tai kavaleteille. Mutta pääsääntöisesti Mosse kulki reippaasti ja kivasti eteen päin. Sittemmin tulimme myös kavaletit laukassa.

Tämä kuva on kyllä mahtava! Siis olisi tuo yksi koipi ilmassa, niin voisi sanoa että Mosse lentää tai liitää ravia samanlailla kuin Lena Furbergin piirtämä Polle-poni. Mutta mahtava kuva täytyy sanoa. Askeleet näyttävät tosissaan niin hassuilta, etten tiedä onko kyseessä puhdas ravi vaiko jotain sekasikiötä! :D

Sitten aloitettiinkin jo hyppimään pientä ristikkoa, jonka molemmin puolin oli maapuomit. Mosse oli ihana, se hyppi niin korvat hörössä tuota sarjaa ja katsoi koko ajan seuraavaa puomia esteen jälkeen! Maijukin sanoi, että tuo hevonenhan kertoo ilmiselvästi ratsastajalle ja kaikille, että: "Pysy sinä vaan siellä kyydissä, minä hoidan nää esteet ja hyppäämiset!"  Lisäksi tuon ristikkosarjan kanssa tultiin In and Out:ia, ensin hyvin matalilla korkeuksilla, jotka luokitteli kavaleteiksi. Mutta pikku hiljaa alkoi esteetkin nousemaan.

Yllä olevassa kuvassa korotettiin jo ristikkoakin tuolla jumppasarjalla, niin tehtiin myös innareihin. Voi että, miten valmentaja kehui Mossea niin kivaksi hepaksi, että se hyppää todella mukavalla tekniikalla ja kivasti selkä pyöreänä ja että Mosse hyppäsi koko ajan pienetkin esteet korkealla ilmavaralla. Mosse on myös ihan mahtava ratsastaa esteillä, se ei sähellä eikä kuumu eikä rymistä esteille, se kuuntelee ja etenee maltilla, välillä jopa hitaanlaisesti jos teet ympyrän tai muuta vastaavaa, mutta sitten kun hevonen oivaltaa, mille estelinjalle lähdetään, Mosse omatoimisesti ottaa napakamman vauhdin ja lukee kuin ratsastajan ajatukset.

Sitten pystyeste muuttui tämän näköiseksi. 

Ja tämän näköiseksi. Esteet nousivat 80 cm ja 90 cm korkuisiksi, innareissa oli ehkä 70 cm, kunnes Maiju muutti innarinkin näiden korkuisiksi oksereiksi. Hypimme myös pientä rataa näiden esteiden sekä keskellä olevien kavaletti puomien yli. Mosse hyppäsi todella hienosti!

Tämä yllä oleva kuva on minun lempparini, vaikka laatu onkin vähän heikompi. Tässä okseri oli 90 cm korkuinen ja Mosse näyttää niin komealta ja hienolta muhkealta hevoselta, joka hyppää korkealta. Mutta jo alkoi mietityttämäänkin näiden estekorkeuksien kanssa tuo koulusatulalla hyppääminen, siinä kun satulan takakaari pukkasi minua aina alastuloissa eteen päin. Mitenkäs siinä sitten kävikään, yhdellä toisella hypyllä tälle samalle esteelle Mosse joutuikin ponnistamaan aika kaukaa, alastulosta tuli niin jyrkkä ja satula pukkasi minut alas maistelemaan kentän pohjaa ja tunnustelemaan olisiko se pehmeää!

No, pehmeähään se oli. Mosse pysähtyi saman tien kun maahan mätkähdin. Korkealtahan sitä alas tultiin, mutta mitään ei sattunut eikä edes käynyt. Maiju tuli pitämään Mossea hetken, kun tunnustelin paikat oliko mikään rikki. Ei ollut, joten jep, eikun takaisin satulaan ja uudestaan hyppäämään rata alusta loppuun. Mosse hyppäsi viimeiset hyppynsä mahtavasti! Sitten lopuksi esteiden jälkeen piti kaasutella hevosta vähän reippaammin eteen päin koko kierroksella uraa, josta Mosse sitten innostuikin heittämään pukin kun vähän raipalla kannustin etenemään. Rojahdin kaulalle ja Maiju vaan huusi: "Nyt et kyllä toista kertaa tipahda!" Ja enhän minä tipahtanutkaan!

Nyt ei voi kyllä sanoa, että olisi ollut hidas estetunti. Mitään vouhkaamista ei Mossen kanssa tapahtunut, mutta poika jaksoi liikkua reippaana eteen päin alusta loppuun. Paljon otettiin käyntipätkiä löysin ohjin aina sillä välin, kun Maiju muutti esteitä ja tehtäviä.

Ja kaikki varmaan arvaavat, mitä viimeisimmän kuvan jälkeen tapahtuikaan. Ei kai se auta muuta kuin kakun leivontaan ruveta! Mutta niin olen tyytyväinen näihin tämänkertaisiin valmennuksiin, oli niin huippu kivaa ja mukavaa! Ja Mossesta ei voi olla tykkäämättä. <3

066: Maijun valkut, eka päivä.

Tänään oli siis Maiju Jalon valmennusten ensimmäinen päivä. Onneksi sää suosi meitä, vaikka olikin sadetta alunperin luvannutkin (- tai itse asiassa en muista, pitikö tämä paikkaansa...), mutta aurinko paistoi ja lämpötilakin oli sopiva, että jaksoi tehdä töitä. Nythän on jo syksy, joten syksyn ruskakin on alkanut. Vielä ruska ei ole parhaimmillaan, puissa on vielä vihertäviä lehtiä, mutta päätin silti vaihtaa Mosselle oranssit kamppeet päälle. :) Pukeuduimme siis kumpikin oranssiin väriin, valmentajakin sanoi heti, että sovimme hyvin sävy sävyyn maiseman kanssa!

Koulutuntihan meillä oli. Ehdin lämmitellä Mossen hetkeä ennen, kuin Maiju tuli. Tänään Maiju piti meille sellaisia harjoituksia, joissa säätelimme hevosen vauhtia. Enimmäkseen menimme keskiympyrällä, välillä toki vaihdeltiin ympyrän paikkaa jompaan kumpaan päätyyn. Keskityimme hevosen reippaan temmon ylläpitämiseen ravissa, josta kuitenkin kahdessa kohtaa ympyrällä hevosen kokoamista ravissa vain pienen pätkän. Välillä teimme sitten pysähdykset ympyrällä suoraan ravista ja myöhemmin kuvioihin astui mukaan myös laukka ja laukannostot käynnistä sekä ravista.

Mutta totta kai me silti teimme muutakin, kuin pyörimme ympyrällä. Välillä käytiin uralla ottamassa keskiravia ja keskilaukkaa, sekä lävistäjillä teimme ravinlisäyksiä, jotka onnistuivat todella hienosti! Harjoittelimme myös laukanvaihtoja kahdeksikolla, jossa kuitenkin piti suoristaa hevonen parin askeleen ajaksi ennen vaihtoa. Aluksi otimme vaihdot muutaman raviaskeleen kautta. Vasta lopuksi teimme vaihdot askeleessa. Välillä teimme jonkin muun laukkaharjoituksen ohella suunnan vaihdossa lävistäjän keskellä vaihdon.

Maiju kehui, että me ollaan kehitytty Mossen kanssa hirveästi siitä, milloin viimeksi nähtiin ja kun Maiju oli meitä valmentamassa. Hän sanoi, että minä olin oppinut oikeasti ratsastamaan Mossea paremmin. Ja Mosse muuten tuntui tänään tosi kivalta ratsastaa, kuten nyt yleensä, se totteli jopa herkästi kaikkia apuja! Ja Maiju myös sanoi, että minä olen kasvanut lisää pituutta... En tiedä, en ole mitannut, että olenko kasvanut ollenkaan! :D

Alla olevista kuvistakin näkyy, kuinka kivasti Mosse liikkui. Ensimmäinen ja toinen kuva ovat lemppareitani!

 

Minun oma naamani on tässä niin karsea, apuvaa... 

Tässä kuvassa tapahtuu laukanvaihto!

Lopputunnista otettiin ravailua pidemmällä kaulalla.

Huomisiksi olisi sitten suunnitteilla estetunnin pitoa. Siitä onkin jo aikaa, kun viimeksi hypin esteitä ohjauksessa! Mutta, Mossella irtosi nyt TAAS KERRAN, kenkä ennen iltatallia. Nyt voin sanoa, että ärsyttää, miten ne voikaan pudota noin tiuhaan tahtiin?! Onneksemme saamme huomisaamuksi kengittäjän paikalle ennen valmennuksia. Hävettää jo ihan pyytää Jaanaa tulemaan lyömään irtokenkä takaisin kerta toisensa jälkeen, huhuh... Pitäisi varmaan itsellä alkaa opettelemaan lyömään se kenkä takaisin samoista naulanreikiistä. Niinpä niin...