258: Eka pakkasviikko koettu

Joulukuu päättyi onneksi ihanaan uudenvuoden keliin, päivä oli kaunis ja aurinkoinen sekä ilta seesteinen ja sopivan lauha, mutta raikas. Toisin oli vielä muutama päivä sitten, kun lukemat laskivat jopa -25 ja -30 välillä. Niinä päivinä hevoset joutuivat viettämään tallissa suurimman osan ajasta ja kävivät vain jaloittelemassa karsinoiden siivouksen ajan ulkona. Ponille tehtiin nyt talveksi oma pikkukarsina hoitovälikköön samaan tilaan Mossen kanssa, sillä muuten olisi hevosilla tympeää seistä erikseen pimeässä päivät pitkät pakkasjaksojen ajan. Ja vaikka poni tuommoinen karvatursake onkin, kyllä se vähän hirvittää miettiä sitä tuommoisilla pakkasilla.

Ja kyllähän se poni arvostikin, miten se pääsi talliin, missä lämpötila pyöri muutamia plusasteita nollan yläpuolella, makoilemaan pehmeällä ja paksulla kuivikepatjalla. Se on vielä niin vauva ja nauttii, kun on seuraa, turvaa ja lämpöä! Ja hienosti Mosse ja Mosku keskenäänkin siellä ovat olleet koko ajan. Taitaa olla kaikki päät tyytyväisiä järjestelyyn tältä istumalta. :)

Sinä jonain päivänä kun pakkanen oli jo kipakka, muttei aivan mahdoton, olimme äidin kanssa hevosten luona tarhassa niitä seurailemassa, rapsuttelemassa, halimassa, heiniä antamassa jne, you name it, we did it! Ei silloin kova pakkanen haitannut, vaan tarkeni hyvin ottaa  pusuttelukuvia kännykällä. Kaksi hassua turpaotusta ripset ja parrat kuurassa vain poseerasivat...

Kävimme myös eilen kummankin kanssa noin 40 minuutin talutuslenkillä, kun oli kiva ilmakin. Mosse niin iloisena korvat hörössä katseli talvimaisemia, ponikin kipitti perässä, välillä vähän holtittomammin, välillä pikkuisen sievemmin pakkaspäivien latautuneiden virtojen jälkeen... No, Iloista Uutta Vuotta kaikille!

257: Joululoma alkoi!

Tänään oli viimeinen aamupäivä joka tuli vietettyä koulussa tänä vuonna. Aamupuuron jälkeen olikin vain lukiomme järjestämä joulujuhla, jonka jälkeen loma sitten virallisesti alkoikin! Nyt saa keskittyä kaikkeen omaan puuhasteluun, samalla rentoutua välissä ja mitä nyt ikinä keksiikään tekemistä, eikä tarvitse miettiä koulujuttuja hetkeen. :) Sen voin taata, ettei hevostelua tästä lomasta puutu, kun kotona oleskelen kuitenkin suurimman osan ajasta.

Mosselle ja Moskulle kuuluu ihan hyvää. Lunta on tuprutellut ja kelit ovat olleet mitä talvisimpia. Täydellinen joulukuun sää siispä! Hevosta ja ponia olen liikutellut aika lailla vuorotahtiin, ekana päivänä toinen, seuraavana toinen karvakorva ja niin edelleen. Ponin liikuttelut on edelleenkin sujunut liinauksen, talutuksen ja ohjasajon merkeissä. Tässä samalla ollaan oltu vähän korvakuulolla, että jos jostain sattuisi löytymään minishettikselle sopiva reki suht edulliseen hintaan ja hyväkuntoisena niin pääsisi Moskua ihan kunnolla jo opettamaan vetämisen saloihin. :) Katsellaan nyt, miten rahaa löytyy tähän seuraavaan hankintaan...

Mossekin on päässyt urheilemaan. Eilispäivänä juoksutin Mossen kentällä pitkästä aikaa irtona ja herra oli oikein mielissään. Se ei alkanut ensin edes riekkumaan, saati laukkaamaan, vaan alkoi  ravaamaan niin letkeää ja matkaatavoittavaa ravia. Mossesta näki, kuinka se nautti vapaudentunteesta kun sai venyttää itseään. Samalla se kulki niin kauniissa tahdissa ja peräänannossa, että jos olisi ollut kamera mukana niin olisi ollut ihana kuvata. Mossen ilmeestä näki, miten se nautti irtojuoksuttamisesta, sillä ravailujen jälkeen hoputin sen laukkaamaan, jossa se myös laukkasi kauniisti. Samallahan se omaakin silmää miellyttää, miten upeasti uljas otus juokseekaan.

Joulun valmistelu on meidän kotona aloitettu jo hyvissä ajoin, joulukoristeet ja -valot ilmestyivät pikku hiljaa sekä sisälle taloon, ulos kuistille että tallille ikkunalaudalle. Enää on kuusen sisälle tuomista ja sen koristelua vailla, sitten on meidän pirtti koristeltu.

Iloista joulun odotusta!

Lippu bongattu, tätäkin näyttää sattuvan... :D
"Go home flag, you're drunk."

256: Talvipäivien päivittelyt

Vaikka on taas ensimmäinen kerta, kun blogiin päivittelen koko kuukauden aikana, ei tässä ajassa ole oikein päässyt tapahtumaan mitään kummoista. Vuodenaikoijen kanssa ollaan ilmeisesti neuvoteltu, että mitäs sitä tällä viikolla arvotaan lotossa. Talvihan tuli melko aikaisin, lunta sekä pakkasta ja niiden mukana upeat revontulet. Joku aika sen jälkeen ilmat kuitenkin lämpeni, vettä satoi ja lumi suli pois.Vielä pari kertaa sääilmiöt vuorotteli ja juuri tällä hetkellä on lunta jonkin verran -15 asteen saattelemana. Yhteistä kaikelle on se, ettei hevosia ole päästy liikuttamaan.

Nimittäin kentän pohja oli pidettävä koskemattoman siihen saakka, kunnes ilmat kylmeni ja kenttä kovettui. Sen jälkeen onkin sitten lunta odoteltu, sillä kovalla pohjalla ei voi tehdä mitään muuta kuin korkeintaan kävelyä! Tielläkin käytiin kävelyllä jossain vaiheessa, mutta kova pohja sielläkin on ja ponikin tuntui kengättömänä aristelevan kovalla tiellä menoa. Onneksi on olemassa muutamia peltoja, missä on pehmeä ja joustava pohja, joissa olen sitten viikonloppuisin päässyt käymään, Mossea ratsastellen ja ponia juoksuttaen/ohjasajaen. Mutta sinnekään ei tosiaan pääse kuin viikonloppuna, sillä arkisin on jo pimeää juuri silloin kun kotiudun koulusta!

Sinä yhtenä päivänä kun lunta oli sopivasti pellon pinnalla, laitettiin Mosku vetämään pulkkaa jonka kyydissä oli autonrengas samaan aikaan minun ohjasajaessani sitä vierestä takaa. Mosku oli oikein mainio herra, se keskittyi vetämiseen ja käyttäytyi maltillisen rauhallisesti, mutta silti tomerasti. Kyllä siitä vielä kiva pieni ajo/vetoponi tulee! ;) Mossella kävin viime viikonloppuna ratsastelemassa ja samalla sain yhden hyvän syyn passittaa äitin kuvien ottoon, sillä sain hommattua uuden ratsasutstalvitakin itselleni entisen tilalle, missä oli jo vetoketjukin mennyt rikki... Se takki saa luvan toimia nyt tallitöissä ja uusi takki lämmittää minut sitten satulassa ollessa.

Parina viikonloppuna otin kuviakin näistä meidän karvakorvista. Mosku-poni on nyt saanut uuden lempivärin, violetin! Violetit päitset ja riimunnaru ihanan kevyttoppaloimen kanssa, joissa yhdistyy tämä sävy. Ja se on poika-violetti, vaikka yksi kavereistani niin kuittailikin, että poniherran ego menee pilalle kun mamma sen pukee liilaan... Väärin, väri pukee häntä oikein mainiosti, eikö totta? :)

Kaunis, komea, suloinen, mikä lie pikku poni! <3

Mossen ja Moskun normaali painimatsi. :D

Hui että, kyllä olisi jo ihana, jos kelit antaisi myöten ja pääsisi taas ratsastusta treenaamaan, sekä itseään että hevosta. Mahtaa olla melko nollissa kummankin edistysaskeleet siihen mennessä, kun sinne selkään taas kipuaa. Saattaa mennä useampi tunti, kunnes ruosteet höllää ja päästään kitinän ja narinan saattelemana taas tositoimiin. Mutta toivotaan ja katsellaan, varmaan tänään tai huomenna ajattelin laittaa kentälle puomeja ja talutella kumpaakin niiden yli pienen treenin merkeissä. Palaillaan taas!

255: Valmennusviikonloppu

Huh, nyt on pääkoppa täynnä uusia vinkkejä ja oppeja! Meitä kävi nimittäin täällä kotosalla valmentamassa eräs lähipaikkakunnalta tullut naisvalmentaja, joka kiersi itse asiassa useamman tallin kautta opettamassa useampaa ratsukkoa. Ja täytyy sanoa, että kyllä teki terää, kun edellisestä kerrasta on suoraan sanottuna ikuisuus, milloin viimeksi ratsastimme Mossen kanssa toisen ohjauksen alla. :D Valmentaja osasi korjata oman ratsastustyylini pienimmätkin asentovirheet ja huomautti ja muistutti asiasta heti oikeaan aikaan sekä osasi neuvoa, miten toimia. Jatkossa tulen kiinnittämään erityisen huolella huomiota omiin käsiini, siihen, että pohkeeni eivät olisi liian edessä vaan hieman satulavyön takana sekä istuntaani, joka meinasi mennä liian takapainoiseksi aina pysähdyksissä ja siirtymisissä, kun vauhti väheni. 

Ja tosiaan, täällä on lumi maassa! Kentän pohjakaan ei ollut siis missään parhaassa mahdollisessa kunnossa, hiekan päällä kauhean pehmeä lumikerros, mikä osittain varmaan myös vaikutti ratsastettavuuteen. Niin, syksy tuli ja meni ja talvikin taisi tulla... Minun mieleeni talven ei olisi tarvinnut tulla vielä pitkään aikaan! Saa nähdä sulaako nämä lumet vielä pois vai joko se jää pysyväksi... Onneksi ei ole vielä  kuitenkaan liian kylmä, niin tarkenee. :)

Onnistuneen valmennusviikonlopun jälkeen minulle jäi hyvä fiilis sekä luulisin, että sain sisäistettyä kaikki käymämme asiat, joihin kiinnitänkin jatkossa erityisen tarkkaan huomiota. Enää ei ratsastella puoli tiehen, vaan nyt pystyn keskittymään ja ratsastamaan paremmin, kun sain hahmotettua, missä mennään ja missä on vika ja mitä pitää parantaa. Oikein lämpimät kiitokset uudelle tuttavuudelle, joka saattaa alkaa käymään jatkossakin ihan säännöllisesti!

Ensimmäisenä päivänä keskityimme Mossen kanssa pohkeenväistöihin sekä vastalaukkoihin. Mosse oli vähän hassulla tuulella, se ajatteli heti kokeilla tosipaikan tullen "paineen alaisena" valvovan silmän alla, että onko ihan pakko taas joutua töihin. Herralta kun alettiinkin vaatimaan taas sitä oikeaoppista ratsastusta  ja menovauhtia, mikä on tainnut ilmeisesti lipsua vähän. Onneksi Mossen pienet protestoinnit ei paljon menoa haitanneet, vaan hommia jatkettiin ja pianhan sieltä kuoriutui taas mukava työmyyrä, vaikka vähän nihkeän oloinen oli kumpanakin valmennuspäivänä, eikä reagoinut apuihin ihan niin herkästi kuin yleensä. 

Toisella tunnilla keskityimme alkuun jumppaamaan avotaivutuksia, jotka alkoivat luonnistumaan nyt myös laukassakin. Ennen olen saanut avot ratsastettua kunnolla vain käynnissä ja ravissa, mutta nyt homma alkoi luistamaan myös laukassa. Lisäksi jatkoimme vielä eilisen vastalaukkoja ja tänään sain siihenkin kunnon tuntuman, nyt osaan hallita omat apuni paljon selkeämmin, tuloksena onnistuneempi suoritus. Kaiken kaikkiaan nämä kaksipäiväiset valmennukset olivat onnistuneet ja tarpeelliset, tästä on hyvä taas jatkaa ja treenailla lisää! :)

Tämän kummemmin ei keskitytty tällä kertaa kuvaamiseen, äiti nappasi puhelimella muutaman
otoksen sekä videopätkän, siksi epätarkka laatu.

Poniltakin terkkuja, että se osaakin olla pieni ja suloinen! <3

254: KISASUNNUNTAI + videot & kuvat

14.9. olleet koulukisat tulivat ja menivät, vaan en sitten saanut aikaiseksi tänne blogin puolelle päivittelemään. Lukiossa opiskellessani kun kotiläksyjäkin riittää, eikä niistä aina voi luistaa, mikäli haluaa menestyä kelpo arvosanoin ja samallahan se koeviikkokin tuli, joten tämän viikon olen keskittynyt lukenut aina iltaisin kokeisiin, eikä ole ollut aikaa kirjoitella tänne, eikä sitä välttämättä olisi enää jaksanutkaan, vaikka jokin sopiva aikarako olisi löytynytkin. Vaikka olenkin lukiossa ja omistan hevosen ja ponin, aikani on riittänyt omasta mielestäni hyvin kummallekin enkä koe, että harteillani olisi mitenkään raskas taakka. Vaan tosiasiahan se on, ettei minulta paljon muulle aikaa löydykään! :D Itse olen tyytyväinen tilanteeseen, olenhan sen itse valinnut alun alkaenkin.

Sitten niihin kisoihin, joista ei selvitty ilman draamaa, mutta voitto tuli toisesta luokasta! Helppo B K.N. Special -luokan ratsastin läpi prosentein 65 %, palkinnoksi ykköspaikan sinivalkoinen ruusuke sekä pokaali. Helppo A:kin onnistui verrattain hyvin, en hävinnyt voittajalle kuin 0,4 prosentilla. Oma tulokseni oli 57,5 %.

Kisapäivä sujui kaiken kaikkiaan ihan kivasti, vaikka koko touhu onkin minulle vähän vierasta. Onneksi järjestetään harjoituskisoja, missä pääsee tutustumaan, miten kisapaikoilla käyttäydytään ja mitä siellä tehdään. Mutta Mosse kävi vähän ylikierroksilla, eikä vain vähän, vaan aika paljonkin jopa. Taisi olla herralle kova paikka, kun ei olla pitkään aikaan reissattu yhtikäs missään ja sitten yhtäkkiä lähdettiinkin tositoimiin. Ihan rauhallinen ja kiltti se oli käsitellä vinkassa, maastakäsin, hoidettaessa ja taluttaenkin, mutta sitten kun kiipesin satulaan ja lähdettiin lämmittelemään verkka-alueelle, Mosselle iski joko rimakauhu tai sitten se ajatteli, ettei häntä enää saa kisakentille tekemälläkään!

Mossehan aloitti jäätävän pystyynhyppimisen ja olihan se kieltämättä aika hurjaa sinänsä, kun minulla ei ole ennen minkäänlaista kokemusta pystyynhyppivästä hevosesta. Tällä kertaa Mosse ei ollutkaan mikään lössykkä, se vähän väliä sai kunnon kohtauksen ja alkoi vetämään pienoista rodeota, nousi ylös ja sen jälkeen pukitti. Mutta itse kun olen aina ollut kylmähermoinen hevosten kanssa, en koskaan säikähdä enkä ala panikoimaan, ei tässäkään tilanteessa ollut mitään hätää. (Kotijoukot oli sitäkin enemmän kauhuissaan, eivät edes kuvia uskaltaneet ottaa!) Yhdessä vaiheessa tunsin, miten hevonen oli aivan pystysuoraan ylhäällä, kun ei oman persauksen alla tuntunut enää mitään tukea. Jostain takaa kuulu vain, että varo Riikka. Piti vaan miettiä, että mitäs mä nyt teen. Onneksi kaikki tuli kuin luonnostaan, kun hevonen hyppäsi pystyyn, tein, mitä tilanne vaati. Myötäsin ohjasta, pysyin kyydissä ja pyysin hevosta jatkamaan matkaa eteen päin.

Tähän väliin on pakko kehuskella omia taitoja, ei sitä ihan noin vain muuten pysyttäisi ison temppuilevan otuksen kyydissä. Minua itseäni lähinnä huvitti ja hävetti koko tilanne, minua ei pelottanut ollenkaan, mutta ajattelin, että himputti, eihän täällä kenenkään muunkaan hevonen käyttäydy holtittomasti! Onneksi Mosse sitten alkoi lopulta keskittymään ja saatiin kisasuoritukset tehtyä. Ratsastettavuudeltaan Mosse oli todella mukava, se kuunteli tarkasti apuja ja liikkui kivasti alla. Kyllä siitä huomasi, että tuttua puuhaahan tämä on hänelle.

Mosse aloitti temppuilun vielä kerran kouluaitojen sisällä! Nämä temppuilut eivät olleet
läheskään niin pahoja, mitä se verryttelyalueella teki. (Alempana sama videolla...)

Sitten Helppo B K.N. Special -kisaohjelman pikainen analysointi. Prosentteihin olen hyvin tyytyväinen, onhan 65 % hyvä tulos ja ajatella, tämä oli minun ensimmäinen kertani tällä tasolla, eikä minulla kyllä aikaisempaakaan kisakokemusta ole, paitsi se yksi kerta Aatun kanssa! Pakostakin olen iloinen. Ohjelman läpiratsastus onnistui mielestäni kivan tasaisesti, yksi virhe tapahtui, kun unohdin toiselta lävistäjältä kolme käyntiaskelta... Harmitti kyllä! Mutta video puhuu puolestaan, siitä näkee tarkasti kaiken, mitä tapahtui, niin risut kuin ruusutkin.

Helppo A:ssa tapahtuikin sitten muutama useampi, harmittava virhe. Oikeastaan enemmän virheitä, mitä silmän sallii nähdä. Toinen pohkeenväistö meni pipariksi, yhdessä vaiheessa nousi väärä laukka, peruutus ei onnistunut, takaosakäännösten asetukset eivät menneet läpi, toinen vastalaukkakaan ei sujunut... Mutta annettakoon nyt anteeksi, kun kuitenkin olivat ensimmäiset kisat, väkisinkin mukaan mahtuu sähläystä. Ja minua lohduttaa se, että kotona nämä kaikki asiat sujuvat hyvin, joten kyseessä ei ole se, ettenkö osaisi. Arvelen, että minä itse olin huolimaton ja annoin ristiriitaisia apuja, kun oma keskittymiseni ei varmastikaan ollut uudessa tilanteessa parhain mahdollinen. Mutta tietenkin minun pitää treenata vielä paljon lisää, tässä lajissa ei koskaan voi olla liian hyvä, enkä mitenkään voi väittää, että olisin valmis ratsastaja. Paljon on opittavaa, olen vasta aivan alussa valitsemallani polulla.

Möh. joku väliaika kuva B-luokan aikana. :D

Helppo B K.N. Special -luokan palkintojen jaossa.

Kunniakierros!

Päivän aikana järjestettiin myös se Match Show, johon meidän Mosku osallistui. Ei mennyt nuorella oripojallakaan huonosti, se tuli nimittäin 3. sijalle ponien luokassa! :)

Minun ihanat karvaturvat! Iso kiitos vielä Natalle avusta, ponin esittämisestä ja kuvista! :)

Hieno ukkeli! <3

Tulipas pitkä postaus, toivottavasti jaksoitte lukea, katsoa sekä videot että kuvat. Kommenttia saa jättää, ilomielin lueskelen ja vastailen niihin aina. Mutta palaillaan taas! :)

253: Kisasuunnitelmia

Huomenna se siis tapahtuu. Trailerikin odottaa pihassa huomisaamua varten. Niin sitä sitten päätettiin ilmoittaa minut ja Mosset harjoituskoulukisoihin! Kisat järjestetään täällä Kuusamossa ja kisakutsu ilmestyi päälle parisen viikkoa sitten, samaan aikaan kun varmaan kaikki hevosihmiset seurasivat silmä kovana Ranskassa pidettyjä Normandian MM-kilpailuja, niin tein myös minäkin, eritoten juurikin kouluratsastusta! MM-kilpailut ovat aina ehdottomasti yksi vuoden kohokohdista, kun saa seurata huipputason ratsastusta, kotoisasti omalta löhösohvalta... Samalla se motivoi itseäänkin, jatkamaan ja yrittämään tähtäämään vielä korkeammalle.

Helppo B K.N Special 2009 ja Helppo A:1 2009 ovat luokat, mihin ilmoittauduin. Olen käynyt kisoissa vain yhden ainoan kerran elämäni aikana, silloin Aatun kanssa useampi vuosi sitten. Silloin ratsastin raviohjelman ja C-merkin kouluohjelman. Joten, huomenna starttaan ensimmäiset helppo B- ja A-luokat... Ja vaikka kisat ovat jo huomenna, ei minua ainakaan vielä jännitä! En yleensäkään ole kovin ramppikuume-tyyppinen ihminen, ja olen minä muutenkin luottavaisin mielin Mossen kanssa. Saa sitten nähdä, mikä fiilis on huomen aamulla... Toivotaan, että kisat sujuvat hyvin!

Kuva otettu 26.8, silloin kun näkyi vielä Normandian MM-kilpailut!

Kisat järjestetään siis Kuusamon raviradalla ja päivä on samalla tehty kokoperheen hevostapahtumaksi. Kouluohjelmien jälkeen on myös Match Show sekä paikalla on buffet, ponitalutusratsastusta...  Ja pitihän se pikku-Moskukin ottaa mukaan päivän vilinöihin, ponivauveli ilmoitettiin Match Show'hun ja ponin esittää tuomarille kaverini Nata. Nata kävi kahtena viikonloppuna vähän harjoittelemassa Moskun kanssa esitystä, talutusta, tuomarille poseeraamista... Ja kyllähän pikku ori ihan hienolta näyttikin, toivotaan, että se osaa olla edukseen myös näytön paikassa!

Huomaa, että poni on ollut kesän laitumella, mutta on sille silti lihasmassaakin ilmestynyt!

Vielä ratsastan Mossen kevyesti tälle päivää, haen viimeisiä säätöjä. Sitten alkaakin armoton varusteiden puhdistaminen ja kiillottaminen, auton pakkaaminen lähtökuntoon ja odottaminen huomisaamua! Katsotaan, miten myöhään huomenna menee, ehdinkö miten nopeasti kuva- ja videomateriaalia tänne päivittelemään, ehkä... :)

252: Kysymyspostauksen VASTAUKSET

Viimeinkin sain aikaiseksi vastata näihin kysymyksiin! Niin on jotenkin välillä ollut kiirettä, ettei ole blogin puoleen paljon ehtinyt kirjoitella. Kuulumisia tulette kuulemaan aivan pian, ensi viikonloppunakin nimittäin tapahtuu, hihih. ;)

Haluaisitko valmentautua Mossella taas?

On se ollut ihan kunnollakin harkinnassa. Ensimmäisten piikityskertojen jälkeen Mosse on voinut  taas hyvin ja liikkunut useimmiten halukkaasti, joten hyvällä mielellä olen saanut harrastaa Mossen kanssa nyt useamman kuukauden. Pitää katsoa, jos tässä alkaisi suunnittelemaan lähitalleille menemistä ja osallistumista kouluvalmennuksiin. Joka tapauksessa, Mossen vointi on aina etusijalla, joten sen mukaan koko tulevaisuudenkin aion suunnitella, kuukausi kerrallaan. :)

Onko sulla Mossen kanssa tavoitteita?
On. Tavoitteeni on kehittyä mahdollisimman paljon Mossen kanssa. Jo tähän mennessä herra on antanut hirmuisesti, opettanut minua kouluratsastuksen saloihin. Vielä vuosi pari sitten en ole varmaankaan osannut puoliakaan niin paljon, mitä tänä päivänä. Tavoitteenani on viettää iloista yhdessä oloa rakkaan hevoseni kanssa, johon kuuluu niin koulurataharjoitukset kuin leppoisat maastokävelyt ja rapsuttelusessiot!

Kuinka kauan tuo shettis on teillä?
Alunperin ilmoitinkin, että poni tuli kesäksi ylläpitoon, sitten katsotaan jatkosta. No, nyt poni on tullut jäädäkseen! Mosse ja Mosku saavat elää nyt onnellista hevosen elämää keskenään, joten tulette kuulemaan myös jatkossa pienen poninpulleronkin seikkailuista. 

Ratsastushistoriasi,siis ennen Mossea ja sitä edellistä omaa hevosta?
Aikaisempi postaus tästä aiheesta -> (Siinä olen kertonut paljon yksityiskohtaisemmin.)
Hevostelun ja ratsastuksen aloitin 10-vuotiaana. Kävin ratsastamassa tunneilla puolen vuoden ajan shetlanninponeilla ja samaisella tallilla kävin yhden syyslomaleirinkin, jonka jälkeen siirryin eräälle islanninhevostallille. Sielläkin otin kenttätunteja, mutta aika maastopainoitteista se oli. Sinä kesänä kun täytin 11, kävin kaksi kesäleiriä, toisen samaisella issikkatallilla ja toisen kävin eräällä Taivalkoskelaisella Harjakko-tallilla.

Leirien jälkeen alettiinkin miettimään, että entä jos olisi oma hevonen? Sinä syksynä sainkin sitten ensimmäisen oman hevoseni 11-vuotiaana, arabialaisen täysiverisen ruunani, Aatun. Aatun kuoltua 14.3.2012 meni pari kuukautta hiljaiselolla, en omistanut hevosta enkä käynyt sitten oikeastaan missään muuallakaan ratsastelemassa. Sitten seuraavana toukokuuna Mosse astuikin mukaan elämääni, ja hevosarki jatkui taas.

Millainen on Mossen viikko-ohjelma?Entä ruokinta?
Mossella ei varsinaisesti ole tiukkaan määrättyä viikko-ohjelmaa. Aina olen kuitenkin tasapainoisesti pyrkinyt liikkuttamaan Mossea. Liikutusrutiineihin kuuluukin ratsastusta, juoksutusta, mahdollisesti pieniä kavaletteja/puomeja, satunnaisemmin estetunteja, kesäaikaan tulee maastoiltua melkein viikottain sekä tietysti lepopäivät kuuluvat asiaan. Kouluahan sitä tulee eniten ratsastettua, joten suunnittelen aina, mitä minäkin päivänä kenties treenaan, suunnittelen vaihtelevia harjoituksia, jotta kokonaisuus pysyy tasapainossa.

Mossen ruokinnan peruspohja on pysynyt näinä vuosina samankaltaisena, välillä ollaan kokeiltu yhtä sun toista ruokinnan lisänä. Heinä on kuitenkin oleellisin osa meidän hevostemme ruokavaliota, sitä ne syövät eniten ja siitä ne saavat tarvitsemansa energian. Kesäisin saavat suurimman osan tarvitsemastaan ravinnosta laitumelta, talvisin kuivaheinästä. Väkirehuruokintaan kuuluukin sitten kaura, jota Mosse syö 5 dl kolme kertaa päivässä, eli aamulla, päivällä ja illalla. Kauran lisäksi annetaan Black Horsen kivennäistä ja Lusern-haketta. Suolakivi on saatavilla, kesähelteillä tosin lisäsimme merisuolaa aina ruoankin sekaan. Mosse saa myös BE-Specialia (Black Horse) sekä talvisin olemme antaneet kalanmaksaöljyä/jotakin öljyä/vitamiinilisää. Muutamia yrttikuurejakin ollaan syötetty silloin tällöin. Tällä hetkellä olisi myös tarkoitus aloittaa syöttämään kuivattua ruusunmarjaa sekä inkivääriä. (Unohtamatta satunnaisia herkkuja! Porkkanaa, omenaa, leipää, vadelmia, mansikoita... Oijoi, kesäaikaan löytyi niin paljon kaikkea ihanaa ulkosalta!)

Yhteenvetona sanoisin, että mahdollisimman yksinkertainen ruokinta, kuitenkaan unohtamatta hevosen yksityiskohtaisia tarpeita on parasta mahdollista. Esim. mekin olemme laskeneet Hopti-laskurilla Mosselle tasapainoisen ruokinnan ja annostukset, ja tällä nykyisellä tavalla, millä syötämme, Mosse on voinut hyvin ja se on liikkunut hyvin ratsastaessa, lihakset ovat pysyneet hyvinä ja hevonen on sopivassa lihavuuskunnossa.

Käytkö ratsastamassa muilla hevosilla kuin Mossella?
En ole käynyt, mitä nyt kaverini hevosen selässä olen piipahtanut. Voisin kyllä käydäkin jonkun toisenkin hevosen selässä, mutten sitten ole sen enempää asian eteen tehnyt. Halua löytyisi, muttei pakonomaista tarvetta, kun kuitenkin saan omankin hevosen liikuttaa. :)

Miksi et käy Mossen kanssa missään muulla tallilla tunneilla? Tuleeko Mosse asumaan jatkossakin teillä kotona?
Kyllä, Mosse asuu meillä kotona niin kauan kuin minäkin. Eihän sitä sitten tulevaisuudesta tiedä, minne päin Suomea minä lähden opiskelemaan tai ylipäätänsä mitä sitten ikinä teenkään.

Sitten vastaan ensimmäiseen kysymykseen. Se, miksi en käy Mossen kanssa missään muualla tallilla tunneilla, on siksi, koska täällä Kuusamossa on tasan kaksi ratsastuskoulua, joissa lähinnä opetetaan tietysti perusratsastusta.. Minä taidan olla jo Mossen kanssa siinä vaiheessa, että ratsastustunneista ei enää olisi niinkänä hyötyä, vaan nimenomaan tarvitsen valmennusta ja valmennustunteja. Täten pystyn vallan mainiosti ratsastamaan kotona, onhan meillä kunnon kenttäkin rakennettuna. Yksin ollessa oma analysointi on tärkeintä, mietin aina, teenkö asian millä tavalla ja teenkö sen oikein. Kaikenmoiset ratsastusoppaat internetin ohella ovat keskeisessä asiassa. Voisi sanoa, että ratsastan ratsastusta "itseopiskeluna".

Mikä on lempiruokasi?
Minulla ei ole lempiruokaa, vaan olen kaikkiruokainen!

Onko sinulla ratsastajaa jota ihailet?
Ei varsinaisesti, en erityisemmin seuraa ketään tiettyä ratsastajaa. Lajista riippumatta kunnioitan kaikkia hevosalan ihmisä sekä ratsastajia, niin klassisen kouluratsastuksen, GP:n esteratojen kuin amerikan lännenmiestenkin toimia.

Oletko ollut ratsastusleirillä?
Olen ollut, tähän taisikin tulla jo tarkempi vastaus aikaisemmassa kysymyksessä. :)

Tuorein ottamani kuva Mossesta, on se niin hieno hevonen! <3

251: Elokuun kuvapostaus

Kysymyspostaukseen tulen varmaankin palailemaan lähiaikoina, vielä ehtii kysyä jos jotakin on mielessä!

Eilen kaksi hyvää kaveriani tulivat käymään kylässä. Mea otti oman kameransa mukaan, joten siinähän sitä voikin sitten jo arvata, kuinka paljon kuvasatoa oikein tulikaan. Tuhannesta kuvasta sain karsittua jäljelle jääneet 400 parhaimpaa kuvaa. Blogiin päätyi tällä kertaa nämä 24 otosta. (Suurimman osan kuvista otti Mea, mutta myös Jennakin otti muutamia.) Mea ja Jenna olivat kumpikin niin iloisia, kun saivat puuhastella hevosten kanssa, he kun eivät oikeastaan hevosia harrastakaan, vaikka joskus aikaisemmin ovat ehkä tekemisissä olleet. Sitä välillä tuppaa itsellä unohtumaan, miten kallisarvoinen harrastus tämä onkaan, kun elämä pyörii aivan rutiinilla näiden hevosten ympärillä. Heidän kasvoiltaan tämä näkyi, yhtä iloa ja hymyä, kun pääsivät käymään ratsastamassa Mossen selässä loppuverryttelyt! :)

Mosse näyttää niin isolta!

Montikin seurasi meitä joka paikkaan. :D

Ja taas, Mosse näyttää ihan tankkerilta! Ja onhan tuota kesämasuakin varmaan...

Ilmeellä, "ei mulla nyt vois vähempää kiinnostaa."

<3

Mea ja Mosse 

Jenna ja Mosse

Myyränpyytäjä tositoimissa.

Sitten piti saada hänelläkin rapsutteluja.

Kukka-neitokainen poseeraa sisätiloissa tällä kertaa.

Ja tietty Elvis-pelvis.

Seuraavassa postauksessa tarkemmin kuulumisia näin elokuun alettua!