255: Valmennusviikonloppu

Huh, nyt on pääkoppa täynnä uusia vinkkejä ja oppeja! Meitä kävi nimittäin täällä kotosalla valmentamassa eräs lähipaikkakunnalta tullut naisvalmentaja, joka kiersi itse asiassa useamman tallin kautta opettamassa useampaa ratsukkoa. Ja täytyy sanoa, että kyllä teki terää, kun edellisestä kerrasta on suoraan sanottuna ikuisuus, milloin viimeksi ratsastimme Mossen kanssa toisen ohjauksen alla. :D Valmentaja osasi korjata oman ratsastustyylini pienimmätkin asentovirheet ja huomautti ja muistutti asiasta heti oikeaan aikaan sekä osasi neuvoa, miten toimia. Jatkossa tulen kiinnittämään erityisen huolella huomiota omiin käsiini, siihen, että pohkeeni eivät olisi liian edessä vaan hieman satulavyön takana sekä istuntaani, joka meinasi mennä liian takapainoiseksi aina pysähdyksissä ja siirtymisissä, kun vauhti väheni. 

Ja tosiaan, täällä on lumi maassa! Kentän pohjakaan ei ollut siis missään parhaassa mahdollisessa kunnossa, hiekan päällä kauhean pehmeä lumikerros, mikä osittain varmaan myös vaikutti ratsastettavuuteen. Niin, syksy tuli ja meni ja talvikin taisi tulla... Minun mieleeni talven ei olisi tarvinnut tulla vielä pitkään aikaan! Saa nähdä sulaako nämä lumet vielä pois vai joko se jää pysyväksi... Onneksi ei ole vielä  kuitenkaan liian kylmä, niin tarkenee. :)

Onnistuneen valmennusviikonlopun jälkeen minulle jäi hyvä fiilis sekä luulisin, että sain sisäistettyä kaikki käymämme asiat, joihin kiinnitänkin jatkossa erityisen tarkkaan huomiota. Enää ei ratsastella puoli tiehen, vaan nyt pystyn keskittymään ja ratsastamaan paremmin, kun sain hahmotettua, missä mennään ja missä on vika ja mitä pitää parantaa. Oikein lämpimät kiitokset uudelle tuttavuudelle, joka saattaa alkaa käymään jatkossakin ihan säännöllisesti!

Ensimmäisenä päivänä keskityimme Mossen kanssa pohkeenväistöihin sekä vastalaukkoihin. Mosse oli vähän hassulla tuulella, se ajatteli heti kokeilla tosipaikan tullen "paineen alaisena" valvovan silmän alla, että onko ihan pakko taas joutua töihin. Herralta kun alettiinkin vaatimaan taas sitä oikeaoppista ratsastusta  ja menovauhtia, mikä on tainnut ilmeisesti lipsua vähän. Onneksi Mossen pienet protestoinnit ei paljon menoa haitanneet, vaan hommia jatkettiin ja pianhan sieltä kuoriutui taas mukava työmyyrä, vaikka vähän nihkeän oloinen oli kumpanakin valmennuspäivänä, eikä reagoinut apuihin ihan niin herkästi kuin yleensä. 

Toisella tunnilla keskityimme alkuun jumppaamaan avotaivutuksia, jotka alkoivat luonnistumaan nyt myös laukassakin. Ennen olen saanut avot ratsastettua kunnolla vain käynnissä ja ravissa, mutta nyt homma alkoi luistamaan myös laukassa. Lisäksi jatkoimme vielä eilisen vastalaukkoja ja tänään sain siihenkin kunnon tuntuman, nyt osaan hallita omat apuni paljon selkeämmin, tuloksena onnistuneempi suoritus. Kaiken kaikkiaan nämä kaksipäiväiset valmennukset olivat onnistuneet ja tarpeelliset, tästä on hyvä taas jatkaa ja treenailla lisää! :)

Tämän kummemmin ei keskitytty tällä kertaa kuvaamiseen, äiti nappasi puhelimella muutaman
otoksen sekä videopätkän, siksi epätarkka laatu.

Poniltakin terkkuja, että se osaakin olla pieni ja suloinen! <3