keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

036: Hannoverinhevonen rotuna

Hannoverin hevonen, minkälainen hevonen se oikein onkaan rotunansa?

Hannoverien historia alkaa siitä, kun vuonna 1735 perustettiin Cellen siittola Hannoverin vaaliruhtinaan ja Englannin kuninkaan Yrjö II:n toimesta. Cellen siittolasta tämän maineikkaan saksalaisen lämminverirodun kasvatus sai alkunsa.Tarkoituksena oli kasvattaa laadukkaita hevosia paikallisväestön käyttöön. Jalostus aloitettiin holsteininhevosista, jotka olivat pääosin andalusian- ja napolinhevosten jälkeläisiä. Myöhemmin Celleen tuotiin englantilaisia hevosia, joiden joukossa oli myös täysiverisiä. Jalostuksen myötä hannoverinhevosten rodun laatu parani vähitellen. Kasvatuksessa pyrittiin tuottamaan hyviä yleishevosia, joita voitaisiin käyttää maataloustöissä yhtä hyvin ratsuna kuin kevyinä vaunuhevosina.

Hannoverinhevosta on jalostettu aina aikakauden jalostustarpeiden mukaan: ennen ensimmäistä maailmansotaa hevosta tarvitsi armeijan ratsuväki, kun taas ensimmäisen ja toisen maailmansodan välissä painottui hevosen soveltuminen ratsastuksen ja ajon lisäksi maatalouskäyttöön ja toisen maailmansodan jälkeen hannoverinhevosta on kasvatettu nimenomaan ratsuksi. Ratsutyyppisen hannoverinhevosen jalostuksessa on käytetty paitsi englannintäysiverisiä myös jonkin verran arabi- ja trakehneroriita.

Hannoverinhevosten jalostustyö kärsi Cellessä suursti sodista. 1700-luvun lopulla siittolassa oli 100 oriitta, mutta Napoleonin sotien jälkeen vuonna 1816 oreja oli enää jäljellä noin kolmekymmentä. Tilanteen korjaamiseksi siittolaan tuotiin uutta verta, suurin osa oli englantilaisia täysiverisiä. Ajan myötä hannoverinhevosista alkoi kuitenkin tulla liian kevyitä työtehtäviinsä nähden, niimpä täysiveristen käyttöä rodun jalostuksessa pyrittiin vähentämään.

Toisen maailmansodan jälkeen hannoverien kasvatuksen suuntaa jouduttiin taas muuttamaan uusia vaatimuksia vastaavaksi, jotta rodun suosio säilyisi. Hannoverinhevosiin alettiin taas risteyttää täysiverisiä ja myös trakheneita. Näin luotiin lämminverihevonen, joka täyttää urheiluhevoselle asetetut vaatimukset. Hannoverinhevonen on myös ollut ja on tärkeä rotu muiden saksalaistyyppisten rotujen jalostuksessa.


Hannoverinhevosten polttomerkki.

Nykyisin hannoverinhevoset ovat rakenteeltaan kevyempiä ja jalompia kuin ennen ja luonteeltaan lempeitä ja rehellisiä. Yhteisiä piirteitä on myös rauhallinen luonne, lihaksikkuus ja jykevyys.

"Hannoverinhevoset ovat maailman kysytyimpiä urheiluhevosia. Voimakkaina ja energisinä hevosina ne sopivat hyvin vaativaan koulu- sekä esteratsastukseen." 

"Hannoverinhevoset menestyvät erityisen hyvin voimaa vaativissa lajeissa, kuten este- ja kouluratsastuksessa. Nopeutta vaativiin lajeihin ne eivät sen sijaan sovellu hyvin."

"Vahvat, energiset ja hyväliikkeiset hannoverinhevoset soveltuvat erittäin hyvin myös voimia ja nöyrää luonnetta vaativaan kouluratsastukseen."



ROTUMÄÄRITELMÄ:

Korkeus: 
150-160 cm tai 160-172 cm.

Väri: 
Hannoverinhevoset ovat aina yksivärisiä, yleisimmät värit ovat rautias ja musta.

Rakenne: 
Keskikokoinen, kuiva ja ilmeikäs pää, isot valppaat silmät, hyvä pään ja kaulan liittymä; pitkä, tyylikäs kaula; pitkät ja hyvin kulmautuneet lavat, selkeä säkä; vahva syvä runko; lihaksikas takaosa, korkealle kiinnittynyt häntä; vahvat jalat ja suuret nivelet, kovat ja hyvämuotoiset kaviot.


Mosse hannoverinhevosena kuvastaa juuri tätä kaikkea. Rakenne täsmää, väri täsmää, jopa käyttötarkoituskin täsmää! Ehkä yksi pieni ja vaivainen kohta ei passaa Mosseen rodun kuvauksessa, Mossen kaviot eivät ole kovaa, vaan melko pehmeää materiaalia, vaikkakin hyvämuotoiset ne toki on... Mutta tämä ei ole kuin pieni juttu! On onni omistaa tälläinen hieno hevonen, tällä herralla on kuitenkin niin kiltti ja rauhallinen luonne, ja jonka kanssa pärjään minäkin, tämänkaltainen juniori.

Yleensä tai joskus junioreille on hankalaa löytää tämän tasoista hevosta, jonka kanssa pääsisi kehittymään ja oppimaan. Ei aina, koska aina löytyy poikkeuksia joka asiassa, mutta yleensä vähänkään pidemmälle koulutetut hevoset ovat aika energisiä ja ehkä kuumiakin. Nuorella juniorilla on silloin hankaluuksia saada iso, vahva ja lihaksikas hevonen toimimaan siten, miten sen kuuluisi toimia. Mosse on siinäkin asiassa ihana ihme, kerta tämänikäinen lapsikin pärjää sen kanssa ihan omin nokkineen.

Esimerkiksi silloinkin samaisella hevosenhakureissulla kun Mossen löysimme, niin sitä ennen kävin koeratsastamassa yhtä toistakin ruunaa. Kyseessä oli valkoinen, melko iso, 170 cm hannoverinhevonen sekin. Mutta tämä ei kyllä muistuttanut hannoverinhevosta, koska oli niin siro ja sporttinen. Mosse taitaa olla sitä entisaikojen uljaampaa, jykevämpää ja vähän muhkumpaa mallia. Parempi niin, Mosse näyttääkin komealta juuri siinä ulkomuodossa missä se onkaan! Mutta siihen valkoiseen hevoseen vielä... Ratsastaessa se oli aivan liian kuumahko minulle, joten en vaivautunut sillä kauaa ratsastamaan... Minä itse en pidä kuumista hevosista, koska sellaisilla en ole koskaan tottunut menemään. En vain nauti olosta silloin satulassa, jos allani on hevonen, joka tahtoo joka toinen sekunti lähteä vain laukkaamaan. Eteenpäin pyrkimystä ja oma moottori täytyy silti olla, mutta kyllä se on aivan eri asia kuin kuumat ja kovin energiset hevoset.

Ja nykyisin kun olen lukenut kaiken maailman kertomuksia ja myynti-ilmoituksia täältä netistä Hannoverinhevosista, yleensä lukee, että ei sovellu lapsille tai aloittelijoille, tarvitsee määrätietoisen ratsastajan. Tai, että hevonen on säpäkkä/kuuma. Siis missä vika? Onko hannoverinhevosia jalostettu liikaa sporttisiksi siten, että sitten hevosen luonnekin kärsii samalla kun liikaa täysiverisyyttä hevoseen pistetään. Jännä juttu sinänsä, ja siksi olen edelleenkin hyvin onnellinen siitä, kun Mosse on tuommoinen lössykkä.

Onhan Mossekin kiltti ja sitä pystyy hoitamaan vaikka miten, mutta taluttaessa siitä välillä löytyy semmoinen jyrä, kun poika tahtoo vaan nappaista tien vierustalta ruohoa, lähtee se aikamoisella voimalla vain ne parikin askelta vetämään. Eikä siinä ehdi oikein mitään tekemään, sitten saat vain vähän käsivoimalla saada hevosen taas liikkeelle. Mutta lähestulkoon kaikki ponitkin tekevät tämmöistä, poni on vaan niin paljon pienempi ja "helpompi" käsitellä kuin isoa, vahvaa hevosta.

Ja lopuksi vielä se, että minusta tuntuu todella mukavalta, että omistamallani hevosella on  r o t u. ettei se vaan ole jokin puoliverinen tai risteytys. Mitään väliähän tällä asialla ei oikeasti ole, jos hevonen on muuten täydellinen ja sillä ei sitä rotua sitten olekaan, mutta se vain tuntuu kivalta, totta kai. :) 

Mutta toivottavasti jaksoitte lukea kaiken. Tälläinen on hannoverinhevonen!


6 kommenttia:

  1. Miten saat bannerin? Minä en vielä oikein osaa kun blogi on ollut pystyssä aika vähän aikaa mutta kivan näköinen banneri on tiedostoissa :). Anteeksi jos tapan aikaasi :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, Bannerin saat laitettua helposti tuolta Bloggerin-käyttöliittymästä. Klikkaat vain Ulkoasu kohtaan ja sitten siinä, missä on valkoiselal pohjalla ja laatikoissa nämä kaikki jutut, Sivut, Blogitekstit yms... Klikkaat vain siitä, missä lukee blogisi nimi, se on se pitkä palkki Sivu-palkin yllä. Klikkaat sieltä Muokkaa, ja sieltä sitten katsot sen Kuva jutun ja lataat bannerisi siihen jne. :)

      Poista
    2. Kiitos kovasti! :)
      Sun blogi on tosi kiva! Toiseksi paras listassani (Kaktun on paras, älä loukkaannu :))

      Poista
    3. Kiitos paljon! Ja en todellakaan loukkaannu, jokaisella on omat mielipiteensä enkä minä niihin voi vaikuttaa. :)

      Poista
  2. Kiitos tekstistä. Etsin mun keppihevoselle rotua ja luonnetta, tästä sain hyvin vinkkejä:)

    VastaaPoista

Lähetähän terveisesi alla olevaan kommenttiosioon!