248: UUSIA KUVIA, ratsastusta ja hyppyjä

Kaverini Sari tuli meille perjantaina viikonlopuksi kylään, ohjelmassa mitäpä muutakaan kun yhdessä puuhastelua hevosten kanssa! Pitkästä aikaa sain myös uutta kuvamateriaalia otettua kameralla kummastakin kaviollisestaja nyt oli helppo minulla keskittyä kuvaamaan Mosseakin liikutuksen ajan, sen sijaan, että itse ratsastaisin, kun Sari pääsi ratsastamaan Mossea. 

Lauantaina päätimme kantaa puomit kentälle ja pitää Mosselle puomi/kavalettitreenit, joka auttaa kintereiden luutumisvaiheessa siten, että liikkeet pysyvät elastisempina ja vähän joustavampina, kun jalat pääsevät liikkumaan vähän korkeammassa kaaressa. Ja kyllähän Mosse korvat hörössä innostui, kun näki kentällä olevan punavalkoisia puomeja. Puettiin Mosselle korvahuppukin koristamaan hipiää sekä Sari halusi mennä mielummin estesatulalla kuin koulusatulalla, ja ihan fiksuahan se onkin, sillä kyllä kavalettien päällä keventää pitää! 

Mossen tilanteesta huolimatta se liikkuu kuitenkin ihan mukavasti ja välillä on vähän nihkeämpiä päiviä, mutta toisinaan se toimii taas kuin unelma. Sarin alla Mosse ei ensin meinannut laukkaa nostaa, mutta piankos heidänkin yhteistyö alkoi sujumaan ja Mossekin virkistyi ja saatiin jumppatunnista kaikki irti. Loppuun laitettiin kaksi kavalettipalaa päällekkäin ja niihin puomit ristiin, jotta Mosse ja Sari pääsivät hyppäämään muutaman kerran pienen esteen. Sen enempää ja korkeampia ei nyt Mossella uskalla hyppiä, nämä pienet jumpat ovat mitä mainiointa treeniä tässä vaiheessa. :) Tunnin jälkeen olivat kumpikin tyytyväisinä, sekä ratsastaja että hevonen.

Ihanaa omistaa näin kaunis otus. Mosse! <3

Kavalettien yli kauniisti.

Mega-Mosse hyppää, siis kahtokaa nyt tota mahaa ja takajalkojen paksuutta!

Kumpikin hieman väsähtäneitä tunnin päätteeksi!

Mossen liikutuksen päätteeksi olikin sitten Mosku-ponin vuoro päästä urheilemaan! Ponin omistajakin ehti jo mainita aikaisemmin, miten Mosku pitää hyppimisestä ja kyllähän sen ponin ilme oli hyvin pirteä ja eloisa, kun se talutettiin kentälle missä näkyi pieni este. Ensin juoksuteltiin sitä vähän liinassa lämmittelyksi ravia ja laukkaa ja sen jälkeen lähdettiin yrittämään esteille menemistä. Näin pienen ponin kanssa parhaaksi tekniikaksi osoittautuu se, kun itse juoksee ja hyppää poni hivenen perässä esteen yli. Kyllä Mosku-ponista ponnua löytyi ja itselläkin oli hauskaa loikkia niiden esteiden yli! Mukavaa oli. :)

Jep, mukavan näköistä loikkimista. :D

Hieno poni!

Ihana ponin laukka-askel. :D

Tämä oli joku ihme pyörähdys ja siksi naru on kaulan päällä.

<3

Seuraavana päivänä sunnuntaina kävimme vielä yhdessä maastossa, minä, Sari, Mosse ja Mosku. Tietenkin kun on vain yksi ratsastettava hevonen niin oli myös yksi ratsastaja kerrallaan ja toinen talutti ponia. Sovimme siten, että menomatkalla minä ratsastin Mossea ja Sari talutti ponia perässä tai edessä, se nyt vähän riippui, miten Mosse halusi edetä, välillä jumittui kummallisesti ja laitettiin poni rohkeana kävelemään edessä, kunnes Mosse taas päätti että haluaakin olla letkan edessä! :D Paluumatkalla vaihdettiin sitten Sari ratsaille ja minä talutin ponia.

Kumpikin käyttäytyivät oikein mukavasti, Mosse omana itsenään rauhallisena ja varmana maastoilukaverina eikä ponikaan ollut moksiskaan mistään, se on niin luottavainen pikku kaveri. Ilma oli niin lämmin, että vaikkei me muuta askellajia kuin käyntiä siellä mentykään, pidimme juomatauon pienellä nuotiopaikalla, missä oli tukkipuita pätkitty penkeiksi. Ponin pystyi sitomaan viereiseen puuhun kiinni, minä pidin Mossea paikallaan samaan aikaan, kun istuin ja hörppäsin juomapullosta vettä kitaani. Sitten matka jatkui kotia kohti! Oli oikein ihana ja onnistunut maastoreissu, en malta odottaa seuraavaa kertaa!

Mitä piditte postauksesta, jaksoitteko lukea kaiken tekstin? Entäpä mitä mieltä olette kuvista? :)