Viimeinkin sain tehtyä myös Moskulle ihan ikioman esittelysivun! Vähän myöhässähän tämä tuli, kun poni muutti meille jo kesäkuussa asumaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kannattaa käydä tsekkaamassa, jokainen löytää varmaan itsekin uuden palkin bannerin alapuolelta. :)
Ja sitten kuulumisiin. Nyt on jo helmikuu ja täytyy myöntää, että nyt on talven parhaimmat viikot alkaneet. Vaikka tämä pohjolan talvi tarjoaakin vielä varmasti komeita pakkaspäiviä, jolloin täytyy hytistä peiton alla kylmästä ja pukeutua tuhannen kerroksen vaatekasan alle talliin lähtiessä, on auringon paiste silti tervetullut. Samalla päiväkin on pidentynyt ja valosta ollaan taas saatu nautittua. Kummasti se aurinkokin vaikuttaa omaan jaksamiseen, tuntuu että nyt kroppa puhkuu uutta intoa. Niin mahtaa myös tuntua hevosista. Mutta vielä on liian aikaista hihkuttaa kevättalvea, korkeintaan ensi kuussa sitten... Mutta edetään päivä kerrallaan tarpoessa läpi lumihankien, jonne uppoaa puoli kroppaansa myöten. Hyvästi hankitreenien mahdollisuus, Moskuhan uppoaa sinne täysin pienenä shetlanninponina. :D
Muuten liikutussäät ovat olleet aika otolliset ja vuoropäivinä olenkin päässyt ratsastamaan Mossea että liikuttamaan ponia. Tänään oli niin hyvä ilma, että lähdettiin äidin ja isän kanssa lenkille naapurin pihassa käymään mutkin, pikku-Mosku tietenkin taluttaen mukana. Mosku nautti selvästi kun pääsi tien viereen köpöttelemään ja siltä löytyi rutkasti menohaluja! Se halusi ravata melko pitkiäkin pätkiä, joten siinä sitten oltiin ponin kanssa hölkkälenkillä, Paluumatkalla poikkesin metsätiellekin pienen matkan ja juostiin siellä niin lujaa kuin lähti. Mosku sai siten myös laukata kuin tuulisviiri, no, sen pienen pätkän, minkä jaksoin rinnalla juosta. Kyllä käy hyvästä kuntoilusta ponin kanssa lenkkeily. :)
Mosse on ollut myös tosi mukava ratsastettava. Meillä oli tässä pari viikkoa sitten valmennuksetkin, joissa Mossella tuli pitkästä aikaa kunnon hiki. Valmennukset olivat oikein onnistuneet, sillä vielä eilenkin sain ratsastettua Mossea ihan erilailla, kuin vielä kuukausi sitten, kun jouduttiin olemaan ratsastelematta huonojen kelien takia. Ehkä se kunto alkaa sieltä taas pikku hiljaa nousemaan. Eilen sain jonkun ahaa-elämyksen, kun Mosse kulki joka askellajissa pitkästä aikaa kevyellä kuolaintuntumalla niska korkeimpana kohtana. Ehkä etupainoisen hevosen syynä on ollut oma käsi, huomaamattani annoin hevoselle aina ohjaa, kun piti lisätä vauhtia. Kun tähän asiaan puututtiin viime valmennuksissa, sain korjattua oman virheeni ja kappas, hevonen toimii taas paremmin! Tästä se taas lähtee.
Viime lauantaina täällä Kuusamossa järjestettiin myös estekisat Ruska Laukan -tallilla, jonne menin hyvän ystäväni Natan kanssa auttelemaan. Nata on aloittanut nyt taas aktiivisemmin heppailemaan, kun sai äidiltään joululahjaksi 10 krt ratsastuskortin kyseiselle tallille. Enää ei ole Nataltakaan paluuta hevosten orjuuttavasta maailmasta, muhahah. Seuraavat kymmenen vuotta menee hujauksessa hevosen kakkatarhoja siivoillessa. ;) Siellä kuitenkin auttelimme toista tyttöä kahden kisaratsunsa kanssa, Nata alunperin ilmoittautuikin kisa-avustajaksi hänelle. Harjasimme ja laitoimme hevoset kuntoon kaverina ja ehkä suurin apu meistä oli, kun talutimme hevosia alkuverkaksi sekä aina välissä kun Nea tuli vaihtamaan ratsua ja ihan lopuksi vielä loppukäynnit.
Suomenhevonen Frans edusti komeana, kun päätimme Natan kanssa väkertää tuommoisen kampauksen. On se jännä, kun omalla hevosella on niin ruippana harja, ettei tuommoisia ole aikaisemmin päässyt tekemään. Tuntui kivalta hipelöidä paksua hulmuharjaa. :)
Tämmöistä siis kuuluu meille näin helmikuun puolessa välissä. Palaillaan taas! Terveiset Mosselta ja Moskulta, niiltä kahdelta karvaturvalta jotka mutustavat päivät heinäverkolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lähetähän terveisesi alla olevaan kommenttiosioon!