237: Mosse liikkuu taas!

Voi, miten ihana tunne olikaan, kun Mosse päättikin alkaa liikkumaan. :) Maanantaina nousin Mossen satulaan kentällä. Alkukäynnit otettiin ja käveltiin ja piakkois Mosse alkoikin taas juntturoimaan, ja siinä tilanteessa aloin aina peruuttamaan hevosta muutamia askelia taakse päin, jotta Mossen omat mielihalut tehtiinkin tälle hankalammaksi. Jatkuva peruuttamin on nimittäin raskaampaa. Mutta tällä kertaa Mosse ei juntturoinutkaan niin älyttömän kauaa, vaan päätti lopulta huokaisten antaa periksi ja herkistyi kaikille avuille ja alkoi liikkumaan oikein letkeästi ja pehmeästi. Päästiin jopa laukkaamaan ja muutamat vaihdotki tehtiin, joista Mosse niin kovin tykkää! Ainakin vaihtoja tehdessä Mosse terävöityy ja välillä meinaa vaihdoista tulla liiankin isoja innostuneen "pompun" kera. 

Hyvän mielen saattelemana kipusin Mossen satulaan myös tiistaina ja alkoihan se silloinkin toimimaan samanlailla yhtä kivasti. Tällä kertaa keskityin siirtymisiin jokaisessa askellajissa. Mossekin vaikutti tyytyväiseltä ratsastustunnin jälkeen ja tallissa odotti muutama leipäpala herkkusuulle!

Ennen näitä ratsastuksia kävimme Mossen kanssa lauantaina umpihangessa treenaamassa. Kovin pitkää matkaa ei siellä menty, sillä raskastahan se on ja täällä kun on niin hitosti tuota lunta. Mutta äärettömän hyvää takapään treeniä se oli ja muutenkin koko lihaksistolle. Silloin lauantaina hoksattiin myös laittaa Mosselle satulan alle Mattesin karvaromaani pehmikkeeksi. Samalla laitoimme satulavyön kohdalle lampaankarvat. Lampaankarvaromaaneista ainakin olen itse otaksunut olevan hyötyä, se taitaa pehmittää meidän omistamaa satulan kovuutta sen verran, että tuntuukin mukavammalta.

Lunta satoi kunnon pyrynä samaan aikaan! :D

Nimittäin meidän koulusatulassa on Foam-toppaukset, jonka arvelimme olevan näin talvisin ilman kylmyydestä jäykkä ja kova, kesällä taas kun on lämmintä, niin asia on toinen. Varmoja ei tietenkään olla, eikä Foamista niin hirveästi tietoja löydykään, mutta ainakin omaan käteen se tuntuu kovalta ja jos se on painanut Mossen selkää, niin kipeytyyhän se. Istuvuudessa ei ole ollut ongelmia, mutta jos tämäkin yksi ongelma sai helpotusta keksimällä laittaa pehmeän romaanin alle, niin onhan se hyvä. Ja ainakin oman takapuolenikin alla tuntuu huomattavasti pehmeämmältä istua. :)

Sunnuntaina laitettiin kentälle maapuomeja, joiden yli taluttelin Mossea ja samalla tein maastakäsin harjoituksia. Tänään sitten juoksuttelin Mossen liinassa kera kuolainten sekä sivuilla oli kuminauhat. Tarkoituksena oli saada rennolla ravilla ja käynnillä kahden eilisen päivän mahdolliset maitohapot purettua, kun Mosse pitkän tauon jälkeen liikkui kunnolla kahtena päivänä. Vaan ei Mossella mitään maitohappoja näyttänyt olevan, oikein Mosselle lennokkaaseen tapaan ravasi ja reippaan oloisena.

Kaamea kinos!

Sitten loppuun voisin jatkaa edellisen postauksen asiaa pikaisesti selventämällä. Eläinlääkäri siis kävi meillä silloin kotikäynnillä samalla hampaat raspaten ja hän suositteli ensin hieronnan aloittamista. Hierojan kanssa juteltiin, että periaatteessa kolmannen käyntikerran jälkeen jos ei hevonen muutu halukkaammaksi liikkumaan, on klinikalle lähtö seuraavaksi edessä. (Hieroja kävi siis viime perjantaina toisen hierontakerran suorittamassa.) Joten koko ajan olemme olleet senkin asian kanssa valmiustilassa. Samalle reissulle ajatellen jos hevosen joutuu klinikalle kuskaamaan, todennäköisimmin Ouluun, että olisi hyvä saada satulansovitus samalle reissulle. Mutta ensi viikon perjantaina on vielä yksi hierontakerta jäljellä. Ja ainakin nyt Mosse on alkanut liikkumaan näinä päivinä jopa halukkaasti. :)