227: Kumitilsat tarpeellisia

Mossen liikuttelut on nyt onnistunut reippaan lumen tulon ansiosta hyvin. Äsken minulla oli ihan pakko tarkistaa Forecan sivuilta Kuusamon lumitilanteen, joka näyttää minun järjen mukaan suunnilleen kahtakymmentäviittä senttiä, mutta omalla tuntemuksella, kun kahlaat joka päivä laitumella hevosta hakemassa ja hevosen jätökisiä keräilemässä, on lunta pakostakin jo lähemmäs nelisenkymmentä senttiä. Vaan eipä nuo sentit niin väliksi ole, itse kun vain olen kaamea säätilojen kyttääjä. :D Tärkeintä on se, kun nyt kenttä on pehmeän lumen peitossa eikä näin ollen ole liian kova eikä jäinen. Nyt siellä on oikein mukava ratsastella ja touhuta!

Säätiloista puheen ollen, eilen eli perjantaina aamulla kotoa lähtiessämme äidin kanssa kouluun ja töihin, huomasimme auton ikkunasta aakealla aamusarastuksen taivaalla komeetan, eli pyrstötähden! Juuri sen samaisen komeetan, mistä nyt vähän aikaa sitten puhuttiin ja saatetaan edelleenkin puhua ja seurata kyseisen aurinkokunnan kappaleen liikkeitä. Minun silmiini se näytti pitkänpuoleiselta ja punajuovaiselta. Hienoltahan se näytti, vaikka kaukana olikin! Mielestäni tähtitiede ja avaruus ovat jotain niin kiehtovaa... Täällä pohjoisen pimeän talvitaivaan alla on muutenkin niin tajuttoman upeaa vain ihastella loputonta avaruuden kauneutta, tuikkivia tähtiä ja kuuta...

Jep, en ole vieläkään saanut aikaiseksi otettua uusia, tuoreempia kuvia...

Ja sitten takaisin hevostelun pariin. Tosissaankin ollaan nyt päästy kivasti aloittelemaan liikutukset. Näin alkuvaiheeseen Mosse on saanut kuitenkin pikkuisen enemmän vapaapäiviä, kuin mitä se normaalisti saisi. Mutta Mosselle vapaapäivät ovat varmasti mieluisa juttu aherruspäivien jälkeen. ;) Pääsääntöisesti olemme ratsastanut kentällä koulua tai muuten vain hölkkäilyn tapaista. Yhtenä päivänä muistan, että jostain kentän pohjan kunnosta johtuen tunti menikin pelkäksi kävelytunniksi, jolloin teimme monta erilaista tehtävää, mitä käynnissä sattui pystymään tekemään. Yhtenä päivänä taas menin illalla viereiselle pellolle tekemään Mossen kanssa pienoista hankitreenailua, jossa poika sai nostella mukavasti kinttujansa. Eilen taas juoksutin Mossen liinassa, tänään ratsastin kentällä. Jonakin päivänä pitää kantaa puomit kentälle ja tehdä kunnon puomitreeniä, jotta Mosse pääsee kehittämään vatsalihaksiaan.

Mutta yksi asia tässä vain vaivaa, vaikka muuten kaikki on nyt hyvin. Mosselle ei ole ehditty laittaa viimeisimmän kengityksen jälkeen tilsakumeja! Tämän vuoksi Mosse kerää kavioidensa alle liukkaat ja joskus jopa korkeatkin jäiset tilsat, mikä sitten haittaa menoa ihan toden teolla... Mosse kun ei oikein osaa luottaa ratsastaessa siihen, että kyllä hän pystyssä pysyy ratsaja selässäkin. Meno on jopa melko nihkeää ja Mosse kävelee silloin suorastaan kuin kaviokuumeinen potilas, näin hauskalla ilmaisulla entinen omistaja sen ilmaisi. :D Mosse on ikuinen maneesin kasvatti, ei se taida muuksi enää muttua. Mutta onneksi Mosse sitten lopulta alkaa luottamaan siihen, että vauhtiakin saa olla ja hyvin pystyy hommia tekemään, kun tarpeeksi kauan rohkaisee ja no... ehkä sitä hieman joutuu käskemäänkin. Mutta seuraavaksi odotellaankin seuraavan kerran kengitystä ja tilsakumien laittoa, nyt en kyllä osaa vielä sanoa, että milloin se tapahtuu, mutta eiköhän se tässä melko lähiaikoina!