torstai 31. lokakuuta 2013

222: Syysloman heppailut

Tämä postaus oli tarkoitus kirjoitella jo vähän aikaisemmin, kun syyslomakin loppui jo peräti viime viikolla, mutten sitten kuitenkaan löytänyt kunnollista aikaa tälle. Tiistaina oli pienempi muotoinen äidinkielen testi, joka vaati kuitenkin vähän lukemista. Keskiviikkona olikin sitten ranskan koe sekä tänään oli englannin koe, joihin päätin lukea nämä illat ja blogi sai jäädä kirjoittamatta. Mutta nyt ei ainakaan ole enää seuraavia kokeita tiedossa lähiajoille!

Seuraavaksi itse menneeseen syyslomaan. Koko loman vietin pääsäänntöisesti kotona, ei mitään sen kummempia reissailuja sun muuta. Ja hankalahan se on minnekään reissuunkaan edes lähteä, kun omistaa hevosen. :D Keskiviikkona kaverini Sari tuli kuitenkin meille yökylään ja oli itse asiassa parikin yötä meidän kotona. Yhdessä hoidimme tallihommia ja Mossea. Torstaina lähdimme yhdessä maastoilemaan Mossen kanssa. Halusin myös, että Sarikin pääsee kokeilemaan Mossea maastoillessa, joten menomatkalla Sari ratsasti ja sitten paluu matkalla minä kipusin kyytiin. Ja itse asiassa onnistui ihmeen hyvin meidän yhteismeno, vaikka toinen joutuikin jalkapatikalla tulemaan välillä vähän jäljestä perässä! :D Tie oli silloin todella hyvässä kunnossa ja oli aivan huippu kivaa laukata Mossen kanssa!

Perjantaina sitten minä lähdin vuorostaan Sarin mukana tervehtimään Sarin omaa pollea, Jallua. Myös äitini lähti matkaan, tai oikeastaan hänhän se kuskasi meidät muutenkin, heh. Sarin hevonen asuu Lauran luona ja myös Lauralla on oma hevonen, vielä nuori, mutta iso ja komea suomenhevosori. Siellä ne kaksi hevoskaverusta uteliaana katseli, kun saavuimme aidan vierelle rapsuttelemaan ja tervehtimään. :) Jallu on muuten rodultaan lämminverinen ravihevonen ja säkäkorkeudeltaan noin 150 cm, joten voitte arvata, miten pieneltä ja suloiselta se tuntui Mosse-jättiläisen jälkeen! Tuli ihan semmoinen tunne, että minäkin haluan tälläisen pikku-hevosen taas. Aatuhan nimen omaan juurikin oli tälläinen. :D


Minäkin sain jopa kokeilla ratsastaa Jallulla, joka oli muuten oikein mukava kokemus. Vähän nauratti nousta Jallun selkään, tuntui jotenkin niin pieneltä. (Samoin oli muuten samat tuntemukset Sarilla Mossen kanssa, päinvastoin vain!) Ja Jallu ja Mosse ovat muutenkin oikeat vastakohdat, Mosse on hidas ja rauhallinen, Jallu nopea ja pirteä raketti! Mutta kuumalta Jallu ei ratsastaessa tuntunut laisinkaan, se vain oli reipas ja nopealiikkeinen, niinkin nopeatempoinen ravi sillä oli, etten osannut lainkaan keventää oikeassa rytmissä! Harjoitusravi oli paljon mieluisampi vaihtoehto sekä minulle, että hevoselle. :) Tuntui oikeasti mukavalta ratsastaa tälläistä hevosta ja muutenkin eri hevosta pitkästä aikaa. Tuolla ne on selkäytimessä oman pikku arabin nopeat pyrähdykset joka suuntaan sun muut äkkiliikkeet.



Mutta oltiimpas me fiksuja, tai no, äiti oli fiksu, eikä ottanut ollenkaan kuvia siitä, kun minä ratsastin Jallulla! No, ompahan hyvä syy mennä toisenkin kerran. ;)

1 kommentti:

Lähetähän terveisesi alla olevaan kommenttiosioon!