131: Blogiasiaa

Blogiasialla aloittaen. Sain ihan ystävällistä palautetta, missä mainittiin, että blogini laatu on kärsinyt sen vuoksi, koska kuvia ei ole enään niin useasti. Tietysti olen itsekin harmissani, koska postaukseni ovat olleet yleensä vain tekstiä. Mutta nyt on talvi ja pimeää. Ei tule mieleenkään hakea kameraa ja kuvata yhtään mitään pimeässä ja vaikka meillä hyvät kentän valot onkin, kuvista tulee silti huonolaatuisia, ei sellaisia kehtaa edes lisätä tänne muiden katseltavaksi. Ainoastaan viikonloppuna on valoisan aikaan aikaa kuvatakin vaikka mitä. Mutta me asumme täällä melko kaukana muista, en minä noin vaan kysäise tekstiviestillä joka viikonloppu, että hei, haluatkos tulla kuvaamaan yhden tunnin ajaksi minua ja Mossea, kun ratsastan sillä? Äitini on korkeintaan kuvannut minua silloin tällöin ja tietysti kesäaikaan pari kertaa kävi kaveri kuvaamassa ratsastelujamme. Mutta muuten olemme kahdestaan äidin kanssa täällä kotitallissa.

Arkena, vaikka olisi valoisaakin, kun tulen koulusta, ei se silti ole noin yksinkertaista, että äiti hei, tulepas kuvaamaan! Arkena teemme tallihommat yhdessä yhtä aikaa. Äiti yleensä siivoaa karsinaa ja tekee iltatallia kun minä ratsastan ja sitä ennen olen tehnyt muutamia hommia. Ei siinäkään ehdi keskittyä kuvaamiseen. Jos asuisimmekin jollakin isommalla tallilla, missä olisi enemmän ihmisiä ja joiden kanssa tulisi hyvin toimeen keskenään, varmasti ei olisi ongelma eikä mikään pyytää jotakuta kuvaamaan ratsasteluja. Mutta kun me asummekin täällä ja heppa omassa pihassa. Ja sitä paitsi kameramme akku on mennyt jo sekin huonoksi, kuvia sillä vielä kärsii ottaa, mutta esim. viidentoista minuutin videopätkän kuvaamiseen kerralla ei akku riitä. Joten senkin takia välillä menee hermot kameran vuoksi. Mutta onneksi päivät alkavat taas pitenemään kevättä kohden! :)

Mutta kaiken lisäksi täytyy keskittyä kouluun, läksyihin ja kokeisiin lukemiseen. Tämän vuoksi en välttämättä jaksa alkaa tekemään videopostauksia, siinä nimittäin menee aikaa ja kun en voi pitkään valvoakaan joka ilta, ei sitä muuten jaksa aamulla herätä hevosta hoitamaan ja sen jälkeen vielä kouluun opiskelemaan. Välillä on ollut niin väsynyt olo, että olen siirtänyt blogin päivittämistä päivällä eteen päin. Silti jatkan blogini kirjoittamista, mutta sen olen päättänyt, että blogi ei määrittele elämääni. En elä blogiani varten, vaan blogi on olemassa elämääni varten, jonne kirjoitan ylös harrastuksestani Mossen kanssa. Alunperin perustin tämän blogin sitä varten, että Mossen entiset omistajat pääsevät tätä kautta seuraamaan kehitystämme ja elämäämme. Ajattelin, että toki blogin lukeminen on paljon rakentavampaa, kuin lyhyiden facebook-statuksien lukeminen. Blogista saa kuitenkin niin paljon enemmän irti. Pidän blogini kirjoittamisesta ja sen ylläpitämisestä, mutta se vaatii paljon. Ja myönnän itsekin, että nyt on ollut sellainen jakso, että olen kyllä päivitellyt blogiani urhoollisesti, mutta asenteella "onko nyt ihan pakko?"

Mutta siltikään ei voi sanoa omasta mielestäni, että blogin laatu olisi kärsinyt. Onko kuvat nykyajan hevosblogien ehdoton ehto? Onko blogi ilman kuvia suorastaan sekalainen ja täysinäinen katastroofi, aivan tolkuton? On olemassa hirveästi erilaisia blogeja, pelkästään erilaisia hevosblogeja. Jos kuvat ovat blogien tärkein todiste elämästä, on se ehkä jotenkin harhaanjohtavaa. Kuitenkin minunkin blogissani on jo paljon kuvamateriaalia, niin paljon, että Blogger-käyttöliittymä on valittanut kuvamuistin olevan täynnä. Onhan olemassa sekin vaihtoehto, jos vaikka lataisin aina yhden tai pari vanhaa kuvaa joka postaukseen, monet blogit tekevät myös näin. Jokainen varmaan tietää yhden blogin, missä käytetään tätä, joten miksen minäkin? Laittaisin aina yhden, jonkin kivan kuvan postauksen piristeeksi ja muistin virkistykseksi.

Toki ymmärrän, että joistakin on tylsää luka tekstiä, periaatteella kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kuvat ovat hyväksi, mutta pelkät kuvatkaan eivät riitä ilman tekstiä. Ilman tekstiä en voisi kertoa, miten Mosse tänään ratsastaessa kulki, mitä parannettavaa on ja mitä hiottavaa. Ilman tekstiä en voisi ilmaista omaa näkemystäni asioista enkä tulevaisuuden suunnitelmiani. Asia onkin niin, että minun suhteessani teksti ja kuvat tukevat toisiaan, en voi valita jompaa kumpaa. Asia on ongelmallinen tänä vuodenaikana ja arkena, kesälomalla on niin ihanaa, kun ei tarvitse huolehtia mistään muusta kuin hevosesta ja silloinhan on aikaa kaiken aikaa vain keskittyä kuvien ottoon ja ratsastamiseen sekä blogin päivittelyyn. Mutta talvella asiat ovat hitusen toisin... :D Mutta silti toivon, että blogini lukijat pysyisivät aktiivisena, eivätkä skippaisi postauksiani heti ohitse, jos niissä ei kuvia ole. Silloin jää paljosta paitsi, mutta jokainen tekee toki omat valintansa.

Annan ensin olla vain tämän tekstin, huomenna kirjoitankin sitten lauantain sekä sunnuntain tapahtumat. Lauantaina Mossella oli kengitys ja irtojuoksutus, sunnuntaina kaverini ratsasti Mossella. Ja jippii, kuviakin löytyy! Mutta huomiseen, toivon ensin että suurin osa porukasta lukisi tämän postauksen. :)