tiistai 12. maaliskuuta 2013

160: Heinää ja sokeria

Huomasittekin varmaan, että sitten viime torstain en ollut päivitellyt blogiani. Serkkuni tuli silloin meille, ja koska muutenkin niin harvoin näemme, päätin olla tuhlaamatta aikaa koneen ääressä. Onneksi oli kuitenkin hiihtoloma, niin hänkin pystyi olemaan meillä vähän pidemmän aikaa eli sen torstaista-sunnuntaihin. Loma tuntui silti liian lyhyeltä. Itse vietin lomani kotosalla ihan normaalisti Mossea hoidellen! Lääkekuurista sen verran, että se kesti viiden päivän ajan. Aluksi lääkettä ei ollut tarvetta antaa kuin pari päivää, mutta varmuuden vuoksi annoimme koko kuurin ja samalla Mossekin oli vapaalla ilman liikutusta. Varsinkin vapaiden aikana Mosse oli tosi pirteä ja vähän väliä innostui laukkailemaan itsekseen.

Mossen kavioissa ei ole tapahtunut muutoksia. Ne ovat olleet aivan normaalit, sekä Mossekin on ollut koko aikana ihan terveen ja pirteän oloisena. :) Sunnuntaina kuurin loputtua pääsin ratsastamaan Mossea taas. Ja arvatkaa mitä?! Mosse tuntui taas omalta itseltään. Se toimi allani, kuunteli pohkeita ja reagoi nihiin. Sain Mosseen jopa vähän vauhtiakin. Emme kuitenkaan laukanneet, koska aloitamme taas hiljalleen liikutuksen pienen tauon jälkeen. Joka tapauksessa sain Mossella tehtyä hirmuisen hyvin käynnissä ja ravissa temmon vaihteluita ja siirtymisiä. Eilen kun ratsastin, Mosse toimi jälleen hyvin. Lisäksi laukkasimme ihan vähän, vain kierroksen kumpaankin suuntaan. Haluatteko arvata, miten nostot sujuivat?

(Kuva otettu netistä.)
Hienosti! Se ei kyseenalaistanut ollenkaan pohjeapuja, vaan nosti laukan suoraan. Voi ihanuus Mossukka! Mosse-paralla taisi olla sittenkin alkavaa ja piilevää kaviokuume oireilua kuukausi sitten, koska Mossehan oli haluton liikkumaan. Nyt kun olemme hoitaneet asian kuntoon, mm. sillä heinien lioittamisella, Mosse toimii kuin taas ennen, ainakin nyt nämä kaksi kertaa mitä olen ehtinyt ratsastaa. Löysimme myös Mosselle seuraavat heinät paikasta, mistä saamme haettua ne jatkossakin. Äiti sopi asioista ja teetätti heinäanalyysinkin. Analyysi oli juuri oikeanlainen! Jes, kohta Mosse saa hänelle sopivampaa, mutta silti hyvää heinää, missä ei ole liikaa sokeria. Ei tarvi sitten enää lopputalvea liottaa näitäkään heiniä, vaan kunhan saamme uudet heinät, alamme totuttelun kautta syöttämään niitä ja vasta kesällä nämä entiset pois. Kesällä kun on niin helppoa liottaa heinät ulkosalla.

Jos voisin havannoillistaa teitä, kuinka paljon sokeria Mosse on päivässä oikein saanut ennen kuin aloimme heiniä liottamaan, määrä on 1,3 kg. Yli paketillinen sokeria päivässä. Herran jestas tuota määrää, eihän kukaan noin paljon sokeria voi eikä saakaan syödä. Ei siis ihme, että siitä seurasi tälläiset seuraamukset. Heinien liottamisella sokerimäärä onneksi saadaan normaaliin mittoihin, joten Mosse ei enää saa liikaa sokeria. Aika hurja juttu tämä, mutta onneksi tästäkin opimme, ettei heinien analyysit saa heittää näissä asioissa. Muuten seuraamukset ovat kahta kauheampia ja onneksi mekin selvisimme vain säikähdyksellä, ettei Mosselle ehtinyt tulla mitään!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lähetähän terveisesi alla olevaan kommenttiosioon!