099: Talven ihmemaa - taas kerran, peltolaukkaa ja NE kuvat!

Jos nyt kuitenkin ennen kauheaa kuvarumbaa kertoisin tähän tämän päivän talven ihmemaasta. Lunta oli satanut taas niin paljon, että varmasti on nyt hanki jo paikoitellen päälle 30 cm paksu. Ja juuri tällä hetkellähän maisema näyttää niin talviselta kuin olla ja voi, puiden oksilla on reilu kerros lunta satanut. Ja se, mikä tästä ihanaa tekee, on, että vielä on niin "lämmintä"! Ei tarvitse palella ulkoilmoissa ja samaan aikaan saa nauttia kauniista lumesta.

Tänään sainkin idean lähteä ratsastamaan Mossen kanssa viereiselle pellolle. Harjasin ja hoidin Mossen tallissa ja laitoin sille kaikki suojat jalkoihin. Mossellahan käytetään ulkona nyt lähes joka päivä villaloimea fleece-sadeloimen alla, koska se silloinen kerta kun Mosse hytisi ulkona kylmästä pelkällä sadeloimella, täytyi meidän siitä lähin laittaa lumisadepäivinä villaloimi alusloimeksi. Ratkaisu on muuten hyvä, villa on lämmin ja hengittää, mutta silti on mukavampi, jos hevosella on päällään vain yksi loimi. Vielä ei kuitenkaan hyvää alkaa käyttämään paksuja toppaloimia, koska ei ole vielä niin kylmää, että tarvitsisi. Me olemme kyllä tilanneet tässä joku aika sitten jo Mosselle välikausi toppiksen, jossa ei ole monta sataa grammaa täytteitä, taisikohan siinä olla 300g? Eiköhän se loimi piakkoin ilmesty ja saadaan se Mosselle käyttöön sitten. :)

Sitten kentän kautta nousin satulaan, tein ympärikierroksen siellä ja sitten lähdettiin pellolle päin kävelemään. Aluksi kävelin pellon ympäri kumpaankin suuntaan muutamia kertoja. Lunta tipahteli puista aina välillä ja ensimmäisellä kerralla kun se tapahtui minusta ja Mossesta takaa viistoonpäin metsään, säpsähti Mosse. Mutta enää sen jälkeen ei Mosse välittänyt ollenkaan, vaikka lumia tipahteli sieltä sun täältä ja ihan vierestäkin. Kävelyjen jälkeen aloin ravaamaan kevyessä ravissa. Mosse sai jo nyt mukavaa hankitreeniä, se nosteli jalkojaan ihan erilailla kuin tasaisella kentällä ratsastaessa. Ravi tuntui pehmeältä, mukavalta ja keinuvalta ja isommalta. Ravailin siinä aikansa, vaihtelin välillä suuntaa ja tein joitain kiemuroita. Sitten annoin Mosselle laukka-avut ja lähdettiin laukkaamaan. Mosse nosti laukan ja siellä sitten iloisina laukkailtiin pellolla, vaikkei vauhtia kyllä ollut yhtään liikaa, mutta kyllä se reipastui kun eteen päin pyysin kunnolla. :) Höppänä-Mosse, ottaa kaiken aina niin varman päälle ja kuulustelee ensin ratsastajansa mielipiteitä asioista.

Laukkailujen jälkeen ravasin vielä hetken kunnes annoin pojalle löysät ohjat ja sitten käveltiin vain. Oli ihan pakko pysähtyäkin ja ottaa muutama kuva hevosen selästä. Taskussani ei ollut kuin kännykkä sillä hetkellä, mutta kyllä silläkin sai ihan kivat kuvat, siitä näkee ainakin sen tämän hetkeisen lumitilanteen! 

Ja sitten seuraavaksi niihin eilisiin kuviin... Kuvia taitaa tulla taas paljon, koska niin moni kuva oli onnistunut, että minun oli hirveän hankala valita tänne ne parhaimmat! Yritin valita kuvia, missä Mossella olisi pirteä ilme ja korvat höröllään, missä poju kyllä onnistui tällä kertaa melko hienosti!

Taas kerran selitystuoki meneillään. Tämä kuva on kyllä paras kautta aikain! Mosse näyttää kuuntelevan  niin selvästi ja tarkasti minua. Ihan niinkuin minä oikeasti olisin kertomassa Mosselle jotain todella kuuntelemisen arvoista. Hauska tilannekuva!

Sitten hymyillään molemmat yhtäaikaa!