Nyt viime syksyltä, melko alkusyksystä jäi eräältä päivältä julkaisematonta materiaalia. Silloin oli vielä viereisellä pellolla heinääkin hyvin saatavilla, vihreänä ja maukkaana. Sinä päivänä käytin Mossea taluttaen syömässä siellä, vielä kun tuoretta, vihreää heinää oli. Mossen oma laidun oli jo tuohon aikaan niin kaluttu, ettei sieltä mahaa täyteen saanut enää. Mosse oli hyvin, hyvin innoissaan kun turvan eteen avautui pelto täynnä syötävää! Se suoranaisesti ahmi heinää suuhunsa niin paljon, että sitä pursusi suupielistä jo yli. Itse etsiskelin katseellani aina paikkaa, missä heinä näytti parhaimmilta ja yritin taluttaa Mossen perässäni aina niille paikoille. Mosse oli vain niin innoissaan, että eipäs hevonen halunnut liikkua paikasta mihinkään, se vain seisoa tapitti ja mussutti yhdessä kohtaa ja se varmaankin luuli, että olin viemässä sitä pois. :D Sittenpä annoin Mossen valkata kohdat, mistä se söi ja itselläni oli naru aivan pitkänä ja löysänä kädessä.
Heinämussuttelujen jälkeen vein sen takaisin kentälle. Kentällä pidimme Mossen kanssa pienen rapsuttelutuokion. Rapsuttelin poikaa siis päästä ja korvista, ja kyllähän Mosse siitä pitää. Mosse vaan alkaa hinkkaamaan päällä vastaan ja välillä tönäisee ja töytäisee päällään, kun sitä ihan kunnolla alkaa hoitamaan. Ei siinä mitään hätää, Mosse ei vain taida tajuta, että hevonenhan on niin iso otus että ihminenhän lähtee "lentoon" jos oikein kovasti päällä pukkaa. :D Eikä Mosse tuota tönimistä oikeastaan harrasta siten, että sitä pitäisi ihan varomaan alkaa. Ja jos Mosse joskus päätä pukkiikin, ei siitä mustelmia ole aiheutunut minulle ainakaan tähänkään mennessä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lähetähän terveisesi alla olevaan kommenttiosioon!