101: Tällä kertaa taisi olla liian kova vauhti

Nyt alkaa pahasti näyttää siltä, että myös tämä postaus liittyy vauhtiin hevosen kanssa! Tällä kertaa kyseessä ei ollut kuitenkaan ratsastaminen ja vauhti samassa, vain ja ainoastaan hevosen omat tolloilut laitumellaan. Sitä ennen mainittakoon, että Mossella oli tänään vapaapäivä. Ja tämänhän minä päätin vasta kotiin tulemiseni jälkeen kun olin jo ulkona siivoilemassa paskoja laitumelta/kentältä. Mutta heti samaan aikaan Mossekin tiesi, että nyt on kyseessä vapaapäivä. Tästä taitaakin tulla hankalampi juttu selittää, mutta miten on mahdollista, että hevonen, tässä tapauksessa Mosse, osaa "lukea" ajatukseni.

Nimittäin, tästä lähin Mosse on alkanut aina juoksemaan itsensä kunnolla laitumellaan ja kentällä, ristiin rastiin ja tuhatta ja sataa. Mosse aivan kuin tekee itse omat treeninsä, loppuraveja ja -käyntejä myöten, mutta vain silloin kun hevoselle on päätetty antaa vapaapäivä! Muina päiviän kun tiedän, että liikutan hevosen, ei se silloin ole koko päivänä tehnyt mitään ylimääräistä rallittelua laitumella. Ehkä muutaman laukkaspurtin, mutta nämä parit laukkaspurtit ja se, mitä ylempänä selitin, on kaksi eri asiaa ainakin minun mielestäni, joka tunnen hevoseni käyttäytymisen kun samassa pihassa asutaan. :D

Mietin nyt vain, että voiko olla vain pelkkää sattumaa se, että hevonen toimii juuri omien ajatusten mukaisesti. Eli juurikin se, kun sille on päätetty antaa vapaapäivä, osaa se toimia sen mukaisesti (sillä onhan hyvä, että hevonen liikkuu itsekseen ja varsinkin laukkaa! Silloinhan hevonen saa venyttää itseään kunnolla, ja minulla ei ole mitään sitä vastaan varsinkaan, kun hevosella on oikeasti tilaa liikkua). Ja taas muina päivinä kun on liikutus edellä, ei se sitä ennen ole juoskennellut itsekseen. Muuta selitystä en tähän keksi, kuin että hevoset ovat oikeasti niin sympaattisia eläimiä. Taidamme olla Mossen kanssa samalla aaltopituudella. :D Kertokaa toki muutkin omia kokemuksianne vastaavista tilanteista jos on!

Mosse, The Lutuinen Ihme Aasi tässä kuvassa. (:

Mutta tämän päivän Mosse rallitteluissa tapahtui jotakin uutta. Muutenkin poika taisi juosta ainakin meillä olonsa aikana lujinta vauhtia laitumella! Ja varsinkin kun luntakin alkaa jo olemaan ihan kohtuullisesti, nosteli Mosse jalkojaankin laukassa korkeammalle. Oli muuten aika hieno näky se! Mutta sitten hetken päästä kun Mosse tuli laitumen porttia kohti ja alkoi ilmeisesti jarruttamaan ennen käännöstä, taisi lumen alla ollakin melko liukas kohta, hevonen nimittäin liukastui ja kaatui maahan kivojen jarrutus/liirausjälkien saattelemana.

Siinä tilanteessa olin kyllä ihan, että voi kamala ja apua, miten tässä nyt tällälailla kävi. Tosin muistan silloin joku kesä, kun Aatu kaatui juuri samanlailla kuin Mosse ja vieläpä samassa paikassa... No, Mosse nousi samantien maasta pystyyn, kääntyi vain taas oikeaan menosuuntaan ja lähti yhtä lujaa liikkeelle eteen päin kuin hetkeä aikaisemminkin. Samoin kävi Aatunkin kanssa, eikä kumpikaan ollut tapahtuman jälkeen ollenkaan vaurioituneiden oloisia. Tuli kyllä jonkinsortin deja vu ilmiö tänään tuolla hetkellä.

No, Mosse jatkoi sitten vielä ravailujaan ja kävelyjään, eikä se aristanut eikä ontunut mitään jalkaa. Siinä jo sain kunnollisen helpotuksen, ettei onneksi tullut mitään. Onhan hevonen kuitenkin iso ja painava eläin, Mossekin päälle 600 kg, eikä kovasta vauhdista kaatuminen kyllä mitään turvallista ole tuolla painolla. Mutta aina sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Tallissa hoidettuani Mossen tutkin kaikki jalat huolella. Missään jalassa ei ollut yhtään lämpöä tai turvotusta eikä aristusta, joten olen hyvinkin sillä mielin, ettei Mosselle sattunut mitään. :) Ainoastaan vain yksi hokinpolkema tuli toiseen takajalkaan, ja sehän on helposti kuntoon hoidettavissa pelkällä huolellisella puhdistuksella ja desinfioinnilla.