042: Ratsastelua & Pesua

Eilen siis ratsastin Mossen kentällä ja menin koulua. Ilma oli aika lämmin ja aurikon porotti, joten ajattelin, etten vetäisi mitään kaameaa laukkatreenia tai mitään muuta vastaavaa. Tällä tunnilla keskityin avoihin. Avoja aloin tekemään jo käynnissä alkukäyntien, ravailujen ja verkkojen jälkeen. Tätä tehtävää tein yksinkertaisesti uralla. Oikeaan kierrokseen avot ovat huomattavasti helpompia kuin vasempaan, ainakin omalla kohdallani. Kaikki väistöliikkeet ovat olleet minulla aina oikeaan suuntaan helpompia, vaikka toki ne onnistuvat vasempaankin, mutta vähän kovemmalla vaivallla.

Käynti avot olivat ok kumpaankin kierrokseen. Vielä pitää meillä harjoitella enemmän juuri noita avoja, jottei kaula kääntyisi liikaa mutkalle avojen kanssa. Ravissakin avot onnistuivat jopa ehkä paremmin kuin käynnissä, koska vauhti ei hiipunut niin helposti. Muistan oikein hyvin sen, kun Aatun kanssa harjoittelimme avoja, ja kuinka hankalaa se ensin olikaan! Sama homma silloinkin, oikeaan se toimi, vasempaan ei niinkään... Mutta kun Aatun kanssa harjoittelin useasti viikossa pelkkiä avoja, niin hupsista, sitten nekin onnistuivat kuin leikki! Eli lisää treeniä vaan, kyllä se siitä sitten.

Ja sitten kokeilin laukassa tehdä Mossen kanssa avoja. Onnistuivat siten hyvin, että hevonen ei lähtenyt määrätyltä, hieman uran sisäpuolelta kulkevalta linjalta. Kaulan asetus ja taivutus olivat mielestäni aika sopivat, nyt vain taisi hevosella jäädä kokonaan ne vähäiset ristiaskeleet pois, eli en ollut ollenkaan varma, kulkiko koko hevonen kolmella kaviouralla vai millä. Vähän kyllä tuntui siltä, ettei se mennyt kuin kahdella uralla... Laukka-avot ovatkin ehkä ne hankalimmat!

Tunnin jälkeen ajattelin käydä kävelemässä pellolla ja vähän metsässä loppukäyntejä. Mutta Mosse saikin semmoisen kiukkukohtauksen, että "Määhän en takuuvarmana oo tonne menossa!" ja kun oltiin juuri menossa pellolle, niin hevonen alkoikin vain peruuttelemaan ja kääntyilemään eikä suostunut menemään eteen päin... Nousin vain alas satulasta ja talutin sen sitten sinne pellolle, vähän vastaan hangoitteli siinäkin. Mutta kyllä se sitten sieltä tuli nätisti ja nousin takaisin satulaan. Kummallinen jukuripää välillä tuo Mossekin! :D

Ratsastelujen jälkeen oli taas Mossen pesuvuoro, koska ilma oli sille mitä parhain. Oli tosi lämmintä ja lisäksi tuuli aika kovasti. Tällä kertaa teimme sellaisen ratkaisun, että varsinaisen pesun suoritimme siten, kun Mosse kiinnitettiin kahdella narulla pihakeinuun, huuhtelu ja kastelu tapahtui kuitenkin siten siinä samalla paikalla kuin viimeksi, eli siis kodinhoitohuoneen ikkunan alla. Tätä väliä siis muutaman kerran talutin Mossea. Mosse ei pahemmin vesiletkuista ja suihkutteluista välitä, mutta vähän hankalaa se on silloin, kun hevonen ei sitä tahdo! Ja kun meillä ei oikein ole paikkaa, mihin kiinnittää Mosse vedellä suihkuttelun ajaksi, käytiin me vähän ylimääräisiä pikku mutkia pihamaalla, koska hevonen suoraan sanottuna vain päätti lähteä pois ja kävellä siihen suuntaan, mihin Mosse itse halusi.

On se välillä vähän hankalaa, kun yrität itseäsi paljon suuremman ja painavamman hevosen pitää juuri siinä kohtaaa missä itse haluat. Ja jotenkin tuntuu, että silloin kun asiat ei mene Mossen mielen ja rutiinin mukaan, reppanalla alkaa vähän jännittää. Mutta kyllä Mossekin sitten rauhoittui ja antoi pestä itsensä oikein kivasti. Mutta olipa ihanaa, kun pojasta tuli taas niin putipuhdas ja karva kiilteli ja oli todella sileää ja pehmeää!

Heinäverkkokin laitettiin Mosselle nokan eteen, jotta aika kuluisi vähän paremmin. :)

 Voi, kuinka surkean näköinen ilme Mossella on tässä ylläolevassa kuvassa!

Sitten kävin Mossen vielä läpi sen normaalin pesu vaahdotuksen jälkeen tämmöisellä mustalla kumihanskalla, mikä varmasti puhdisti Mossesta kaikki liat pois!

Ja pesun jälkeen Mosse meni piehtaroimaan heti... Tämän jälkeen Mosse sai jonkin, pienen laukka spurttikohtauksen! Kuvat näyttävät sen takia oudoilta, koska hevonen on vielä vähän märkä, ja siksi hassun värinen ja tummempi toisesta kohdasta kuin toisesta!

PS. Tänään en mahda tehdä muuta kuin pyöräyttää hevosen liinassa ja huomenna eräs Johanna olisi tulossa tänne meille, todennäköisesti ratsastamaan Mossen näin ensimmäistä kertaa! Johanna on oikein taitava täti, ja ajatuksessa on ollut, että Johanna alkaisi käymään täällä meillä valmentamassa meitä viikottain... Mutta nyt ekalla kerralla Johanna saa ratsastaa itse Mossen, jotta tietää miten tämä hevonen toimii mistäkin nappulasta! Mosse saa samalla huomenna pientä läpiratsastustakin. :) Huomista odotellessa...