Johanna on uusi tuttavuus meille, vaikka toki ohi mennen tapasin Johannan jo kerran Lauran tallilla. Kuten tavallista, näin alkuun ja "ensi tapaamisellamme" Johanna kyseli paljon kaikenlaista, lähinnä hevoseen liittyen, mutta myös minuunkin. On tärkeää saada ensin omistajan käsitykset hevosesta ja vähän sen historiastakin. Johanna osoittautui kaikin puolin mukavaksi, ja taitavaksi ratsastajaksi! Samalla ratsastaessaan Johanna kertoi ja antoi vinkkejä minullekin, jotta pystyn hyödyntämään niitä itse silloinkin, kun ratsastelen omin päin.
Sitten itse ratsastamiseen. Johanna teki Mossen kanssa kaikenlaista, käynti-, ravi- ja laukkatyöskentelyä. Kuitenkaan mitään ihan kaameita taikatemppuja eivät he tehneet, johtuen osittain siitä, että olihan Mosse uusi tuttavuus Johannalekin, ja Mossekin varmasti mietti aivonsa puhki uutta, taitavaa ratsastajaa. Mutta ihan selvästi Mosse oikeastaan jopa nautti siitä, kun selässä oli paljon minua taitavampi ratsastaja! Esimerkiksi se, kun Johanna alkutunnista pyysi Mosselta loivaa väistöä, tarjosi Mosse hänelle sulkutaivutuksia ajatellen takuuvarmasti: "Hei, kyllähän mä nämä asiat oon jo oppinu monta vuotta sitten! Haluut sä, et me tehdään tätä?" Mosse toimi oikein nöyrästi ja kivasti.
Jos tiivistäisin Johannan tekemät asiat ratsain Mossen kanssa tähän; normaali perustyöskentely ja ratsastus laukassa, ravissa sekä käynnissä, vähän avoja uralla, sulkutaivutukset uralla sekä sen sisäpuolella, pohkeenväistöt, muutamia lisäyksiä, muutamat takaosa käännökset sekä laukanvaihdot. Paljon asiaa samalle kerralle, mutta sitähän läpiratsastus onkin. Ja vaikka Johanna totta kai ratsasti Mossen hyvin ja teki tämän kanssa töitä, ei pojalle tullut hiki kuin satulan ja satulavyön alle. Mutta voi, kuinka raukeana Mosse olikaan tunnin jälkeen! Johanna talutteli Mossea loppukäynneiksi maasta käsin, ja välillä Mosse pysähtyi vain eikä liikkunut eteen päin, että "Jokos lopetettaisiin tähän ja NYT?". Lopulta purimme Mossen varusteista suoraan kentälle. Mosse jäi vaan siihen paikalleen, ilmeisesti torkkumaan. :D Mosse seisoi kuin tatti ilman mitään kiinnitysmekanismeja/riimuja, joten pystyin pyyhkäisemään vedellä ja sienellä hikikohdat pois pollesta.
Ja voi, kuinka Johanna pitikään Mossesta! Kehui poikaa oikein ihanaksi, hienon luonteen omaavaksi ja todella kivaksi ratsastettavaksi hevoseksi. Johanna on nyt enemmän koulutellut nuoria, raakileita hevosia, joten Johannastakin tuntui todella kivalta päästä taas osaavamman hevosen selkään, joka oikeasti osasi jo ne asiat. Ratsastelujen jälkeen tarjosimme Johannalle juotavaa ja muffinseja sisällä keittiössämme. Johannalla kiinnosti kovasti myös Mossen sukutaulu, joten näytimme hepan passin ja sukutiedot hänelle. Johanna kehui Mossen sukua myös todella hyväksi, varsinkin isän puolelta, totesi myös, että aina jos hevosen suvusta löytyy Weltmeyeria, se on tosi hyvä juttu! Voi kuinka ihana hevonen minulla onkaan! <3
PS. Johanna tulee taas valmentamaan meitä ensi viikon tiistaina, tällä kertaa minä ratsastan Mossea Johannan tarkan valvovan silmän alla!
Yllä olevassa kuvassa tehdään takaosa käännöstä. :)
Ja lopuksi Mossen naamakuva!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lähetähän terveisesi alla olevaan kommenttiosioon!