114: Valmennusten eka päivä

Eiliset valmennukset sujuivat kaiken kaikkiaan mielestäni hyvin. Aikataulu meni aluksi vähän tiukille, vaikka kotona kaiken päivää olinkin. Meinaan, että menin hoitamaan hevostani ehkä turhan myöhään. Ehdin hoitaa Mossen kyllä hyvin ilman sen suurempaa hoppua ja ehdin nousta satulaan ennen valmentajan saapumista, mutta kunnollista lämmittelyä en ehtinyt tehdä. Ainoastaan kävelemään muutaman kierroksen kentän ympäri. Kentän pohja oli nyt parempi, kun luntakin oli satanut päälle. Pohja ei ollut enää niin liukas, mutta kun Maiju tuli, niin hän sanoi, että nyt tänä ekana päivänä otetaan vähän helpompia juttuja ja rauhallisemmin, juurikin kentän kunnosta johtuen ja seuraamalla, onko pohja liukas hevosen kavioiden alla. Onneksi ei ollut, siitä paljon iloa ja plussaa, että pääsimme sentään jotain tekemään!

Alkutunnista lämmittelimme Mossen kunnolla taivuttaen ympyröillä. Samalla keskityttiin tietysti hevosen vauhtiin, eli tempoon ja tahtiin. Että hevonen kulkisi koko ajan hyvää, tasaista vauhtia jokaisessa käännöksessä ja jokaisella ympyrällä. Alkutunnista Mosse oli vähän nihkeä, sitä sai pyytää välillä ihan tosissaan etenemään haluttua vauhtia. Valmennusten ajoitus oli mielestäni hyvä, nyt kun taas kelit sallivat aloittaa ratsastuksen ja valmennukset tulivat samalle ajankohdalle, oli hyvä, että saimme valmentajan opastamaan meitä tänne. Huomasi ihan selvästi, että pitkän tauon takia Mosse oli aluksi hakoteillä, että mitä siltä vaadittiin. :D Vaan taitavan opettajan nikseillä alkoi Mosse hoksaamaan minun ratsastamisieni johdolla, että ahaa, juuri tätä näin piti tehdä. Itse pidän Maijusta ihan hirmuisesti valmentajana, hän oikeasti osaa valmentaa ja se, kun olen hänen valmennustunneillaan käynyt jo useamman vuodenkin.

Tunnilla teimme muun muassa avotaivutuksia ravissa. Avoissa Mosse onnistui kivasti, vaikka tällä kertaa avot vasemmalle onnistuivat jokseenkin helpommin. Teimme myös pohkeenväistöjä lävistäjältä, jonka jälkeen tuli suoraan laukannosto. Siinä vaiheessa Mosse sai jonkin aivokatkoksen tai muuten vain jukuripukuripääkohtauksen. Laukka ei vain noussut! Ja Mosse tiesi tasan tarkkaan, mitä siltä pyydettiin, koska herralta tuli sanomistakin vastaan. :D Ei siinä muu auttanut, kuin valmentajan neuvoilla hevosta ratsastamaan. Jouduimme mm. tekemään peruutuksia, ja sen jälkeen kysyttiin hevoseltä: "Niin, että haluttiinko Mosse nyt liikkua eteen- vai taaksepäin?" Peruuttaminen kun on kuitenkin sen verran rankempaa kuin eteen päin meneminen, niin alkoihan se Mossekin jo menemään haluttuun suuntaan. Laukannostoissa sain silti edelleen olla todella topakkana ratsastajana, ennen kuin Mosse kaikkien valmistelujen ja pidätteiden jälkeen laukan nosti. Sitten kun laukka nousi, kiitettiin sitä tietysti kuin enkeli ja varmistettiin, että laukka säilyy. Teimme useampia nostoja, että Mosse varmasti oli kuulolla. Sen jälkeen jatkettiin tehtäviä.

Vaikka Mosse nyt vähän juntturoikin asioissa (ei pelkästään laukannostoissa :D) tunti sujui silti todella hyvin, eli en todellakaan voi sanoa, että valmennukset olisivat menneet hukkaan edes yhtä prosenttia, koska me emme tehneet hevosen jukuroinnista isoa numeroa. Minun täytyi vain saada hevonen lopulta toimimaan halutulla tavalla, vaikka aluksi vähän neuvotteluja asioista olikin. Ja kun asia saatiin hevoselle kerrottua, että tätä minä pyysin, ei sen jälkeen enää ongelmia ollutkaan. Mosse on vain juuri niin hieno hevonen, joka oikeasti opettaa kaiken, ihan kaiken. Jos minulla nyt olisi automaatti, herkkä osaava hevonen, oppisin asiat itse vain puoleksi. Mossen kanssa en joudu oppimaan vain 50 % vaadittavista toimeinpiteistä, vaan täydet 100 %. Kylllä, tämä vaatii paljon minulta ja minun ratsastamisiltani, mutta tämän ansiosta oikeasti opin asiat selkäjuuriani myöten ja kantapään kautta! Kun Mosse on opettanut minulla kaiken mahdollisen (joskus tulevaisuudessa siis) voin ihan rehellisesti sanoa, että silloin osaan jo ratsastaa.

Kuvista mainitsen sen verran, että ne ovat melko huonolaatuisia ja pimeitä, vaikkei ulkona tuolla hetkellä ollut vielä pimeää, eikä oikeastaan yhtään hämärääkään, lukuun ottamatta lumipyryä ja tuulta, joka varmasti vaikutti jonkin verran kuvien laatuun. Siksi en kauheaa määrää kuvia nyt ladannutkaan, enkä alkanut säätämään koneella muokaten kuvien valoisuutta yms. Tämän huomaa videolta, joissa videolaatu on tarkka ja valoisa. Videosta vielä sen verran mainittakoon, että saatan tehdä myöhemmässä vaiheessa videokoosteen viikonlopun valmennuksista sekä Mossen melassiveden herkutteluista!