117: Tallissa seisoskelua ja kuivikeasiaa

Pakkanen ei edes ollut yllätys tänä aamuna. Herätessäni normaaliin aikaan varttia vaille seitsemän kun kipitin alakertaan rappuset alas ja kurkistin astemittaria, taisin todeta itsekseni vain: "Jaaha, eipä mennä viemään hevosta ulos." Lämpötila oli sen 24 asteen miinuspuolella ja siinä se pakkanen heittelehti välillä kahdenkymmenenkolmen ja kahdenkymmenenviiden asteen välillä. Siitä huolimatta menin tietysti normaali aikaan talliin. Tallissa annoin hevoselle heinää karsinaan ja otin vesisankon ja ruokakupin pois, jotka sitten myös pesisin. Kannoin Mosselle uuteen sankoon puhdasta vettä. Sinne Mosse sitten jäi ihan tyytyväisen oloisena mussuttamaan aamuheiniä, tällä kertaa heinät mussutettiinkin vain tallissa. Onneksi Mosse on sellainen hevonen, joka ei riemastu, vaikka pakkaspäivinä täytyykin jäädä talliin. :)

Pakkanen hellitti vähän kello yhdentoista jälkeen. Tosissaan, jäin tänään kotiin pienen kuumesairasteluni ja kurkkukivun vuoksi. Oloni ei silti ole paha, ja kuumekaan ei ole ollut kuin pientä lämpöilyä. Koin silti paremmaksi jäädä kotiin, kuin mennä kouluun, kävellä liikuntatunniksi liikuntahallille ja luistella kylmässä hallissa. Ei luistelussa mitään vikaa ole, se on oikein kivaa, mutta ei sitä sairaana kannata lähteä harrastamaan! Ja muutenkin oli onni pystyä jäämään kotiin päivystämään, milloin pakkanen laskee sen verran, että pääsee viemään Mossen ulos. Silloin yhdeltätoista pakkanen olikin jo laskenut -21/-22 asteeseen, jolloin lähdin harjaamaan Mossen puruista ja pölyistä pois. Laitoin Mosselle villaloimen toppaloimen alle, jotta varmasti tarkenee. Mossen vietyä ulos annoin pojalle heinää ja kannoin lämpökuppiin pari sankollista lämmintä vettä.

Samoihin aikoihin heti Mossen ulos viennin jälkeen lähdin siivoamaan karsinan. Karsinassa olikin aika paljon paskaa ja pissaa, kun siellä vietettyjä tuntejakin oli enemmän. Ja siksi myös kuivikkeet hupenivat nopeasti, ja päätimpä sitten lisätä säkillisen turvetta. Turvesäkki oli ollut sulamassa varustehuoneessa jo useamman päivän, mutta heti kun on kovia pakkasia, ei turpeet olleet sulaneetkaan kunnolla... Ähkin ja puhkin kovan turvepaalin kanssa vaikka kuinka kauan, enkä silti saanut siitä irrotettua varmaan kuin 1/3 osan paalista. Vein muka loppupaalin takaisin sulamaan varustehuoneeseen, ja nyt vasta illemmalla (tai no iltatallia tehdessä) tajuttiin äitin kanssa, että nehän oli pakko tuoda sisälle sulamaan, että Mosse-heppa saa kuiviketta. Toimme sitten turvepaalin loppuosat sisälle sulamaan! Toki olisin voinut laittaa turpeen sijasta paalillisen purua, mutta kun tallissa haisi jo sen verran kusi ennen karsinansiivousta, etten halunnut laittaa enempää purua.

Me käytämme karsinakuivikkeina siis turvetta ja purua yhdessä. Turve on imukykyistä ja poistaa ammoniakin hajua, mutta purua käytämme seassa sen vuoksi, koska muuten turve jäätyisi ja sitä olisi hankala siivota. Puru ilmastaa turvetta ja näin karsinaa on helppo siivota ja käydä kaikki kuivikkeet läpi. Pissat pysyvät silti hyvin laattoina. Tämä turpeen ja purun sekoitus on minun/meidän mielestämme paras vaihtoehto, sillä se on oikeasti kaikista kätevintä ja estää niin hyvin hajuhaittoja ja turve sitä paitsi maatuukin myös hyvin. Ja tällä tavalla karsina pysyy myös kuivana, koska pissat ovat laattoina. Meidän ei tarvitse joskus vaihtaa kuivikkeita kokonaan, viedä kaikki entiset pois ja kärrätä uudet paikalle, kuten esimerkiksi joissan purukarsinoissa, koska meidän karsina ei yksinkertaisesti ole yhtään märkä mistään muualta, kun pissa muuttuu laataksi ja sen päältä kaavitaan vain puhtaat ja kuivat kuivikkeet pois ja sen jälkeen pissalaatta otetaan pois. Tämä meidän tapamme säästää myös kuivikekuluissa.

Huomenna ei pitäisi olla kovinkaan kova pakkanen, joten uskoisin, että hevonen pääsee jo heti aamusta ulos. :) Mutta sen verran kylmää taitaa silti olla, ettei pääse liikuttamaan hevosta... Mutta tärkeintä on, että kunhan Mosse-poika pääsee päiväksi ulos, niin sitten on hyvä!